Virkatut Converset ristiäislahjaksi

Kuten jo kerroin, saimme suuren kunnian päästä ihanan pienen pojan kummeiksi. Ristiäiset pidettiin viime viikonloppuna.

Meillä oli ”ihan oikea” ristiäislahjakin: valokuvakehys ja lisäksi veimme pikkuiselle oman omenapuun. Sen lisäksi virkkasin vielä pienet Converset.

Löysin netistä muutamankin ohjeen, suomenkielisiä ja englanninkielisiä. Mutta paras niistä oli tämä, jonka mukaan lopulta tein tossut. Minulla ei ollut koon 4 koukkua, joten tein vähän pienemmällä. Tossut ovatkin ehkä koristeeksi eikä välttämättä käyttöön.

Omasta mielestäni näistä tuli aivan ihanat, mitä tykkäätte?

Mainokset

Virkattu kuumailmapallo

Tiedän, olen hurahtanut virkkaukseen. Ja virkattujen lahjojen tekoon. Kun saimme kuulla, että tuttavapariskuntamme saisi perheenlisäystä, aloin heti suunnitella mitä tekisin vauvalle lahjaksi.

Muistatte varmaan miten Afrikankukista tehty pöllö tuotti minulle harmaita hiuksia? En oppinut siitä mitään =). Olin niin innostunut Afrikan kukkien virkkaamisesta, että pakko oli keksiä niistä jotain muutakin. Löysinkin netistä ihanan virkatun kuumailmapallon ohjeen. Niinpä aloin virkata sellaista.

Kukat valmistuivat yleisimmin automatkoilla. Niitä oli helppo tehdä yksi, kaksi ja jatkaa myöhemmin. Sitten ne unohtuivat minulle hetkeksi kaappiin.

Sitten sain tiedon, että tuttavat olivat kirjautuneet sairaalaan, kun synnytys alkoi. Ja minä aloin koota paloja palloksi urakalla. En todellakaan ollut tyytyväinen tulokseen. Pallo ei näyttänyt pallolta, vaan sieneltä. En ymmärrä miten alkuperäisessä ohjeessa on pallo saatu niin nätin näköiseksi, kun se roikkuu narussa. Minulla se vaan venytti ylimmäistä palaa rumasti.

Sitten jo virkkasin erään toisen lahjan ja ajattelin työntää pallon vaatehuoneen pimeimpään nurkkaan. Mutta luontoni ei antanut minulle periksi. Pähkäilin uutta ripustustapaa, täytin palloa vielä hieman lisää. Ja nyt, pallo on nätti. Ei täydellinen, mutta riittävän nätti että sen kehtaa antaa lahjaksi pienelle pojalle. Koriin laitoin kuumailmapallomatkalle pienen pöllön.

Seuraava lahja, ristiäislahja on jo vireillä. Me nimittäin saamme kunnian olla tämän pienen pojan kummeja.

Virkattu pöllö

Ihastuin vähän aika sitten Afrikan kukan virkkaukseen. Lisäksi nettiä selatessani törmäsin ihanaan virkattuun pöllöön.

Olenkin tainnut mainita, että yritän tehdä itse lahjoja tärkeille ihmisille. Kun hyvän ystäväpariskunnan poika täytti jokunen aika sitten 1 vuoden, halusin tehdä hänelle juuri sellaisen virkatun pöllön lahjaksi. Tiedän, että tähän myydään ohjetta ja ihan kohtuulliseen hintaankin. En kuitenkaan ostanut ohjetta, vaan kokosin pöllön itse kuvia katselemalla.

Itse Afrikan kukkien teko on helppoa, mutta kun niitä alkoi koota pöllöksi, sain purkaa ja yhdistää, purkaa ja yhdistää. Lopulta sain valmista ja lopputulos on hieno! Mutta annan vinkin: ostakaa ohje. Pääsette helpommalla. Ruuduissa tosiaankin menee sekaisin.

DSC_1439

DSC_1438

Virkatut kynäpurkit

Minulla on ollut koko kevään kova virkkausinto. Olen virkannut vaikka mitä ja niitä teille täällä esitellytkin. Sitten halusin päästä eroon pienistä langanjämistä. Ja keksin, virkkaan lasipurkeille suojuksia. Nyt te varmaan ajattelette, että minulla viiraa päässä.

Teimme jokunen aika sitten muutoksia työhuoneeseen. Työpisteen paikka muuttui toiseen huoneeseen ja se laitettiin oikeastaan kokonaan uusiksi. Nyt työpisteenä toimii lasinen pöytä meidän ”musiikkihuoneessa”. Huoneen väritys on harmaata ja vihreää. Olen säästänyt tyhjiä lasipurkkeja ja nyt keksin käyttää ne värikynille ja kynille. Ne vaan kaipasivat jotain ympärilleen. Virkkasin kahdella erilaisella ohjeella niihin suojukset ja omasta mielestäni ne ovat todella kauniit. Töihin tein vieläkin värikkäämmän version, siihen käytin kolmea eriväristä langanloppua.

Jos haluatte itsekin tehdä näitä, ohje isoäidinneliöistä tehtävään suojukseen löytyy täältä, englanninkielisenä.

DSC_1420

DSC_1421

DSC_1422

Virkattu Frozen Elsa-hattu

DSC_1030

DSC_1032

Tyllerö on ihastunut Frozeniin, kuten varmaan aika moni muukin tyttö tällä hetkellä. Me olemme yrittäneet välttää kaikenlaisen Frozen-krääsän ostamista. Palapelejä meillä on, elokuva on katsottu muutamaan kertaan, mutta sitäkään meillä ei ole omana. Sukkia löytyy Frozenissa ja mummu on ostanut Frozen-muroja. Nyt kuitenkin näyttää, että Tyllerön synttärit tullaan järjestämään Frozen-teemalla, sillä onhan se vaan pakko! En malta odottaa, että pääsen toteuttamaan ne juhlat…

Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse tehty kannattaa vaikka kaikki eivät arvosta sitä. Joten, tuumasta toimeen ja virkkasin muutamana iltana Tyllerölle Frozen-pipon. Yritän tällä hetkellä päästä eroon valtavasta lankakasastani, joten tähänkin aineet löytyivät kotoa. Ohjeen löysin netistä, mutta loppujen lopuksi se oli vain suuntaa-antava, sillä lanka jota käytin oli erilaista kuin ohjeesta. Joten kerroksi ja silmukoita tuli lopulta paljon enemmän kuin ohjeessa. Alkuperäisen ohjeen löysin täältä. Muuten tein ohjeen mukaisesti.

Lopuksi vielä ompelin pipon sisälle vuoren trikoosta, jotta sitä voisi käyttää kylmemmälläkin säällä. Ainakin aluksi Tyllerö saa käyttää pipoa vain kauppareissulla ym, sillä pelkään valkoisen letin olevan heti kurassa tai irti. Jos haluaa piposta käytännöllisemmän, pelkkä lumihiutale koristeenakin on aika hieno.

Aika hieno pipo tuli Tyllerölle, eikös?

DSC_1035

DSC_1036

Virkattu Minions

Meilläkin riemuitaan pienistä keltaisista miehistä, Kätyreistä. Kun Vilperi oli kovin kipeä leikkauksensa jälkeen, ajattelin hieman piristää hänen mieltään. Niinpä etsin netistä kivan ohjeen ja virkkasin hänelle oman Kätyrin, tämä oli Stuart. Keltaista lankaa jäi jäljelle kivasti, joten ehkäpä Bob ja Kevinkin saapuvat meille jonain päivänä. Tämä kelpasi Vilperille mainiosti!

Mitäs tykkäätte?

DSC_1013

DSC_1014

DSC_1016

DSC_1020

Joulukalenteri: Luukku 14

DSC_0374

Vaikka olemme päättäneet mieheni kanssa, että ostamme lapsille vain yhden yhteisen joululahjan, olihan minun pakko jotain ihan pientä keksiä. Ja tällä kertaa se joku ihan pieni tehtiin virkkaamalla.

Olen ihaillut netistä muiden virkkaamia herkkuja ja joitain itse tehnytkin aiemmin. Mutta nyt teki mieli karkkia. Virkkasin siis lapsille kotileikkeihin lakritsia. Nämä olivat helppoja ja nopeita tehdä. Ei vaativia kaavoja. Vain pieniä palasia, jotka ommellaan yhteen.

Kuvausta varten ostin viereen oikeita karkkeja ja itsellekin herahti vesi kielelle. Eipä siis ihme, että Pallero seurasi vieressä herkeämättä.

DSC_0376

DSC_0373

DSC_0366

DSC_0365