60-vuotisjuhlat 1950-luvun tyyliin

No niin, vielä voisin kertoa yleisesti miten meidän 50-luvun synttärit menivät.

Perjantaina pääsimme koristelemaan juhlapaikkaa ja laittamaan kaikki valmiiksi. Meitä helpotti suuresti, että siellä oli jo edellisiltä käyttäjiltä pöydät ja tuolit paikoillaan ja pöytäliinat pöydissä. Meidän ei tarvinnut kuin siirrellä ne haluamiimme kohtiin. Sitten minä aloitin pöytien koristelun. Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, pöytiin tuli kaitaliinat, lasipurkkeihin kukka-asetelma ja viinilasikyntteliköt.

Pöytiin laitoin lisäksi arvoituksia, anagrammeja 1950-luvun sanoista. Jokaisessa pöydässä oli kolme sanaa ja jokaisessa pöydässä sanat olivat erilaisia. Tämä oli sellainen, että niitä sai halutessaan tehdä ja käydä nurkan takana kurkkaamassa oikean vastauksen. Esimerkiksi KUULA KONSA on KANSAKOULU tai RITVA VALIO on OLAVI VIRTA. Myös 1950-luvun trivia oli suosittu. Yhdistä oikeat sanat toisiinsa. Toisella puolella oli henkilöitä ja toisella puolella niihin liittyviä asioita. Esimerkiksi URHO KEKKONEN oli Suomen Presidentti tai PAUL ANKA lauloi Dianaa. Myös tämä oli vapaaehtoinen ja oikeat vastaukset löytyivät nurkan takaa.

Lasten puuhahuoneeseen laitoin ongintapisteen, pöydälle värityskuvia ja helmikorupisteen. Lattialle levitin ison paperin, johon lapset saivat piirrellä haluamiaan kuvia. Lisäksi poikia varten lattialle tuotiin automatto ja pikkuautoja. Voin sanoa, että tämä puuhahuone oli sekä tarpeellinen että erittäin pidetty. Vaikka lapsia oli vain seitsemän, iältään 2-7-vuotiaita, kaikki lapset viihtyivät siellä. Myös isompia ”lapsia” puuhahuone kiinnosti. Pienellä vaivalla sai lapset viihtymään, pois aikuisten jaloista eikä kukaan tylsistynyt.

Tarjoilupöytään kuului tietenkin hortensian lisäksi kahvikupit, polka dot-servetteineen. Olimme miettineet tarjoilun myös 1950-luvulta. Silloinhan tarjoiltiin paljon makeita herkkuja, oli pipareita ja kakkuja useita sortteja. Suolaisia taas ei juurikaan ollut. Kovan pähkäilyn tuloksena päätimme tarjoilla voileipiä ja vanhan ajan levylihapiirakkaa. Muuten oli niitä makeita. Suurin osa tarjoiluista oli äitini käsialaa, täytekakku tilattiin leipomosta. Pullakranssin teki työkaverini ja lihapiirakan tätini.

Tarjolla oli siis voileipiä: Kinkku-juustoleipiä ja muna-anjovisleipiä sekä lihapiirakkaa. Sitten oli pullakranssi, unelmatorttu, tiikerikakkua, vironperänkakkua, pumpulikakkua. Pikkuleipinä oli vaniljaseppeleitä, kaneliässiä ja herrasväen pikkuleipiä. Myöhemmin tarjoiltiin vielä täytekakkua. Juomana oli kahvia, teetä, mehua, maitoa ja kotikaljaa. Lisäksi oli vishyjä.

Lisäksi pöydässä oli 50-luvun karkkeja. Wienernougaata, kettukarkkeja ja kiss-kissejä. Olin lisäksi ostanut apteekin salmiakkeja, olihan synttärisankari viettänyt työuransa apteekissa. Yleisesti tarjoilut saivat paljon kiitosta. Lisäksi juhlia helpotti se, että suurimman osan pystyi tekemään pakastimeen valmiiksi hyvissä ajoin. Ainoastaan voileivät tehtiin lauantai-aamuna. Onneksi meitä oli useampia tekijöitä, näistä stressasin etukäteen, ihan turhaan. Voileivät olivat nopeasti tehty.

Juhlat menivät hienosti, itseäni jännitti aluksi tervetulopuheen pitäminen, mutta kaiketi se meni hyvin. Me nautimme juhlista ja jälkeenpäin olen kuullut, että vieraatkin tykkäsivät. Se lienee tärkeintä. Nyt siirrän ajatukseni jo Vilperin tuleviin synttäreihin, musta-keltaiseen teemaan.

Joulukalenteri: Luukku 21

Leivoimme tässä taannoin lasten kanssa pipareita. Ostin valmiin taikinan, josta lapset saivat kaulita ja leikata omia pipareitaan. Vähän muumit ja tähdet menivät vinksalleen, mutta se ei meitä haitannut. Suuhunhan ne lopulta menevät. Tärkeintä on kuitenkin, että lapset saavat tehdä itse ja nauttia leipomisesta, ja vähän taikinan syömisestäkin.

Lopuksi vielä koristelimme osan pipareista ja se vasta hauskaa olikin. Aika iso osa koristeista meni kyllä suuhun koristelun lomassa.

DSC_0609

DSC_0612

DSC_0618

DSC_0620

DSC_0625

DSC_0627

DSC_0631

DSC_0630

Lasten kanssa leipomista

DSC_0678

DSC_0680

Meillä ei kovin paljon leivota, koska emme ole makean perään (tai lapset olisivat niin paljon kun vain niille annettaisiin). Silloin tällöin leivomme pullaa. Sitäkin useammin leivomme sämpylöitä. Vilperi ja Tyllerö ovat mukana leivonnassa aina yhtä innokkaana. Myös helppoihin ruoanlaittoihin otan heidät mukaan.
Näin joulun alla leivoimme yhdessä piparkakkuja. Ihan vain leipomisen ihanuuden takia näitä teimme. Toki lapset saavat syödä omat tekeleensä, mutta muuten meillä ei pipareitakaan juuri syödä.

DSC_0685

Lopuksi tietenkin koristelimme piparit. Suurin osa koristeista päätyi suuhun jo koristeluvaiheessa, mutta ihan hienoja pipareitahan meille tuli!

DSC_0688

DSC_0692

Ennen joulua teemme joulutorttujakin useamman kerran. Nämä ovat perheemme isän herkkuja. Isänpäiväksi teimme seuraavanlaisia torttuja. Kyllä se niin on, että oli tortut miten tahansa taiteltu, ne ovat ihan yhtä hyviä! Tässä siis minun, Vilperin ja Tyllerön taideteokset.

WP_20141108_003

Oikein makoista joulunodotusta!