Kesäinen Tukholma

Kuten keskiviikkona lupasin, kerron teille nyt veljeni ja minun yhteisestä päivästä Tukholmassa.

WP_20150817_10_44_38_Pro

WP_20150817_10_45_03_Pro

Olimme ostannet laivan infosta valmiiksi lipun Siljan Shuttle bussiin, joka kuljettaa siis 100kr hinnalla joko Djurgårdeniin tai keskustaan edestakaisin. Busseja lähtee ja palaa takaisin useita, joten voit sovittaa oman päiväsi hyvin niiden väliin. Lisätietoa löydät täältä. Harkitsimme myös metroa, mutta emme lopulta löytäneet tarpeeksi selkeää tietoa hinnoista ja zoneista, joten päädyimme bussikuljetukseen. Eikä se varmasti tule sen kalliimmaksi. Bussi jättää keskustassa Cityterminaaliin, josta on lyhyt matka kävellä esimerkiksi vanhaan kaupunkiin.

Kävelimme aluksi kohti Sergelin toria vain katsellen ja ihmetellen. Meillä ei ollut mitään tiettyä asiaa ostoslistalla, joten kovin paljon emme kaupoissa pyörineet. Ja samat Lindexit, H & M:t ynnä muut sielläkin olivat. Toki jos tietäisi, varmasti löytäisi jotain mitä et Suomesta saa, mutta me emme tienneet emmekä tarvinneet sellaisia. Kävimme myös NK-tavaratalossa, josta tuskin olisi löytynyt mitään muuta kuin muovikassi (tai paperikasseja siellä kai käytetään) meidän budjetilla ostettavaksi. Aivan ihana lastenosasto siellä kylläkin oli. Harkitsin jopa lasten tuliaisten ostamista sieltä. Siis jotain tarravihkoa tai pehmolelua olisi voinut harkita.

WP_20150817_11_03_52_Pro

WP_20150817_11_13_56_Pro

WP_20150817_11_43_35_Pro

WP_20150817_12_06_00_Pro

WP_20150817_12_06_28_Pro

Jotenkin se Vanhakaupunki veti puoleensa ja lähdimmekin aika pian sitä kohden. Saavuimme Norrbro-siltaa pitkin, josta näki hyvin Kuninkaanlinnan sekä vieressä olevan Ruotsin valtiopäivätalon. Upeita, massiivisia rakennuksia! Vaikka olinkin lukenut Vanhankaupungin olevan aikamoinen turistirysä, petyin kovin. Se todellakin OLI turistirysä. Matkamuistomyymälöitä oli perätysten eikä Vanhankaupungin tunnelmaa oikeastaan ollut enää tallella. Todella harmillista. En löytänyt kuin yhden kaupan, jossa halusin käydä sisällä tutustumassa (sekin oli lelukauppa). Jos osasi katsoa turistikrääsän ja turistimassojen ohi, siellä kyllä henki ihana vanha fiilis. Kiersimme ison lenkin, kunnes päädyimme Suurtorille, jonka laidalla komeili Nobelmuseo. Tässä vaiheessa alkoi jo kahvihammasta kolottaa (Helteellä ei ruoka oikein maistunut) ja sitten huomasimmekin Suurtorin laidalla viehättävän aurinkoisen terassin. Istahdimme Kaffekoppen-kahvilan terassille paistattelemaan päivää. Tilasimme cappuccinot, minä suklaakakun ja veljeni mustikkapiirakan. Ja nam, aivan mielettömän suklainen, hieman tömäkkä, suklaakakku saapui eteeni. Kuulin kyllä, kun viereisessä pöydässä kaksi eläkeläisrouvaa keskusteli englanniksi (kyllä, osaan englantia), kun otin valokuvaa annoksistamme. Mutta niin herkullisen näköisiä ne olivat, että kuva oli saatava!

Kun mahat olivat täynnä herkkuja, suuntasimme kohti Kuninkaanlinnaa ja saavuimme paikalle juuri sopivasti vahdinvaihtoon. Kovin paljon en paraatista ymmärtänyt, mutta siihen liittyi paljon torvensoittoa, hevosia ja millintarkkaa astuntaa ja liikehdintää. Kivaa katseltavaa siltikin. Sitten suuntasimme kohti linnan sisätiloja. Olimme aluksi harkinneet ilmoittautuvamme opastetulle kierrokselle, jotka kuuluvat lipun hintaan, mutta niihin pääsee vain rajallinen määrä ihmisiä. Onneksi emme kuitenkaan tehneet niin, sillä olisimme kuolleet tylsyyteen (kaiken lisäksi opastus olisi ollut englanniksi). Jos historia kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti ilmoittautua kierrokselle, mutta me jätimme sen väliin. Sen sijaan tutustuimme linnaan omatoimisesti. Samalla lipulla pääsee useaan paikkaan ja lisäksi lippu on voimassa 7 päivää.

WP_20150817_12_23_35_Pro

WP_20150817_12_23_36_Pro

WP_20150817_12_32_08_Pro

WP_20150817_12_51_49_Pro

WP_20150817_12_52_24_Pro

Kävimme aluksi Kuninkaanlinnan kirkossa, jossa juuri kesäkuussa vietettiin kuninkaallisia häitä. Sen jälkeen suuntasimme aarrekammioon, jossa nimensä mukaisesti pidetään esillä kruununjalokiviä ja valtikoita. Hienoja esineitä. Täältä en ottanut kuvia, sillä se oli kiellettyä. Sitten suuntasimme valtakunnan salin kautta muualle linnaan. Näimme Bernadottehuoneistot, juhlahuoneistot ynnä muut. Tuntuu kuin olisimme kävelleet tuhannen samantapaisen huoneen läpi ja vielä samaa reittiä takaisin. (Oikeasti linnassa on varmaankin se 1000 huonetta). Kävimme myös Tre Kronor-museossa, jossa sai tutustua vanhan linnan raunioihin. Voipi olla, että aivan kaikkialla emme käyneet, sillä huoneita ja paikkoja oli paljon. Tämä on sellainen kohde, jossa käy mielellään kerran, mutta sitten se on nähty. Suosittelen kuitenkin käymään, mikäli aikaa on Tukholmassa käydessä!

WP_20150817_13_05_21_Pro

WP_20150817_13_06_07_Pro

WP_20150817_13_10_27_Pro

WP_20150817_13_27_23_Pro

WP_20150817_11_40_49_Pro

WP_20150817_11_41_37_Pro

Kuninkaanlinnan vieressä olevassa Suurkirkossa olisin myös halunnut käydä, mutta se jotenkin vain jäi. (Oikeasti meillä oli niin kova vessahätä, että lähdimme etsimään vessaa.) Tähän veljeni totesi sopivasti, että nyt on todettu että kuninkaalliset eivät käy vessassa lainkaan, linnasta nimittäin sai etsiä etsimällä toilettia. Lähdimmekin sitten takaisin kohti keskustaa, tällä kertaa kävellen pitkin Drottninggatania, joka on kiva ostoskatu. Olimme kävelleet aika monta askelta päivän aikana ja aurinkokin helli meitä koko päivän. Olimme nähneet Tukholmasta osan ja päivästä jäi kiva fiilis. Voi kunpa meillä olisi veljeni kanssa useamminkin mahdollisuus viettää siskoveli-päivää. Takaisin laivaan mennessä veljeni nukahti samantien bussiin. Tulikohan hänelle kerralla liian iso annos Ruotsin historiaa vai mikä lie niin väsyttänyt (hih hih)?

Laivalle takaisin päästyämme lepäsimme hetken hytissä ennen kuin lähdimme syömään. Tällä kertaa suuntasimme Sushi-ravintolaan, jonka häränlihasalaatti oli syötävän hyvää. Annos oli lisäksi niin iso, että se täytti isommankin miehen vatsan. Suosittelen! Kävimme ostamassa tuliaisia ja hieman jotain itsellemmekin. Olin päättänyt, että en osta lapsille karkkia, ja löysinkin heille kivat pienet lelut sopuhintaan. Vilperille Legoja, Tyllerölle Frozen-palapelin ja Pallerolle Siljan kylpylaivan.

WP_20150817_16_46_15_Pro

Aamulla laiva saapui Helsingin satamaan jo kello 10 ja lähdimmekin ripeästi kävelemään kohti Kamppia. (Vinkkinä kaikille: Jos haluat laivasta ulos nopeasti, mene ulos laivan kannelle odottamaan. Siitä pääsee sujahtamaan ulos heti ramppien laiton jälkeen eikä tarvitse jonotella ruuhkassa laivan sisällä). Meillä oli kiva reissu takana, tätä on hyvä muistella myöhemminkin. Ei mitenkään suurenmoisen upea, mutta teki tehtävänsä. Sain rentoutua ja vain olla hetken. Bussissa kotimatkalla alkoi jo ikävä iskeä. Kuvittelin mielessäni kolme ikävöivää lasta juoksemassa äitiä vastaan, mutta todellisuudessa lapset istuivat autossa syömässä herneitä. No, ehkä he kuitenkin olivat äitiä kaivanneet vaikka tuliaiset kiinnostivat äitiä enemmän. Vilperi jopa kommentoi: ”Älä kiusaa, vaan anna ne tuliaiset jo!”, kun yritin heitä ensin halailla ja kysellä kuulumisia.

Miniloma ilman lapsia

Taisinkin jo kertoa teille, että lähdin veljeni kanssa pienelle lomalle kaksin. Viimeksi Tukholman keskusta jäi näkemättä kokonaan ja laivallakin mentiin vain lasten ehdoilla. Nyt lapset jäivät kotiin ja vietimme kaksi päivää aikuisten kesken.

WP_20150818_09_42_47_Pro

WP_20150816_16_57_17_Pro

WP_20150817_15_10_35_Pro

Lähdin matkaan innoissani, mutta silti ristiriitaisin tuntein. Pallero oli muutamaa päivää ennen matkaa kuumeessa ja nukkui todella levottomasti. Vaikkakin hän olisi hyvässä hoidossa isänsä kanssa, tuntui haikealta. Enhän muutenkaan osaa mennä mihinkään ilman lapsia! Melkeinpä aina vähintään yksi lapsi on mukanani, näin on ollut viimeiset viisi vuotta. Lähdin matkaan aurinkoisena sunnuntaina ihmetellen kovin miten linja-auto on tupaten täynnä keski-ikäisiä naisia. Selvisihän se tovin kuluttua, Sillanpään 50-vuotiskonserttiin he olivat menossa. Jokainen oli valitettavasti kaatanut päällensä pullollisen hajuvettä (kukin eri tuoksuista) ja linja-autossa lemusi niin, että päätäni alkoi särkeä.

Olimme muutamaa päivää aiemmin siivonneet autokatosta ja lapset olivat kaivaneet esiin pulkat ja stigat, joita he vetelivät pitkin nurmikkoa. Koti-ikävä iski jo menomatkalla, kun näin linja-auton ikkunasta eräässä pihassa pulkan keskellä pihaa.

Tapasin veljeni Kampissa, josta jatkoimme kävellen matkaa kohti Olympiasatamaa. Pian olimmekin jo laivalla ja (hauska) reissumme voisi alkaa. Tavoitteeksi otimme rentouden, nyt ei tarvitsisi miettiä kenenkään muun kuin omaa syömistä, nukkumista, vessassa käymistä eikä tarvisi koko ajan miettiä missä joku kulkee tai juoksee. Huomasimme reissussa, että samat ne on ongelmat muillakin lapsiperheillä kuin meillä. Lapset eivät syö, kiukuttelevat, juoksentelevat, karkailevat, väsähtävät ja kinuavat karkkia tax-freessa. Sitä ei vain kiinnitä muihin huomiota ollessaan omien lasten kanssa reissussa.

WP_20150816_20_01_01_Pro

WP_20150816_17_12_42_Pro

WP_20150817_20_12_07_Pro

Olimme varanneet Promenade-luokan hytin ja ikkunasta, joka avautui laivan keskikäytävälle, olikin kiva seurata ihmisvilinää. Juuri hyttimme alapuolella oli vaatekauppa ja pian huomasimme, että myynnissä olleita kevyitä toppatakkeja kävi tutkimassa puolet laivan matkustajista. Varsinainen myyntihitti, sanoisin! Erityisesti takit olivat japanilaisten/korealaisten suosiossa ja heillä niitä näytti olevan päälläkin melkein joka toisella. Todella kivaa ja harmitonta rentoutumista ihmisten seuraaminen. Ja jos olisimme lasten kanssa liikkeellä, tuskin itse edes mahtuisin lähellekään ikkunalautaa. Ikkunasta näki myös hyvin promenadella esiintyvät akrobatiataiteilijat.

Emme käyneet buffetissa syömässä, vaan tilasimme Mundo-ravintolassa pientä syötävää. Alle kolmessa minuutissa sain eteeni todella herkullisen kalakeittoannoksen, samaista annosta jonotin viime reissulla melkein tunnin saamatta sitä. Aivan mielettömän kermainen maku! Suosittelen ehdottomasti tilaamaan keittoa hampurilaisen tilalle, eikä 10,50 hintanakaan ole kallis. Ruoan jälkeen kierreltiin tax-freessä, ihan vain sen takia, että siellä sai rauhassa kierrellä ja katsella. Ei ollut pelkoa, että joutuisin lunastamaan sadan euron arvoisia rikkoutuneita shampanja- tai hajuvesipulloja itselleni (oikeasti en tiedä joutuisiko ne maksamaan todella, mutta ajatuskin siitä kauhistuttaa). Sai katsella karkkivalikoimaa tai leluja ilman vaatimuksia niiden ostosta. Outoa.

WP_20150816_18_01_15_Pro

WP_20150816_18_00_55_Pro

Istahdimme toviksi lasillisen ääreen suunnittelemaan seuraavaa päivää. Avasimme Tukholman kartat ja oppaat eteemme ja aloimme pohtia eri vaihtoehtoja. Alkuperäinen suunnitelma oli ottaa Siljan bussikuljetus keskustaan, käydä kävelemässä vanhassa kaupungissa ja poiketa Kuninkaanlinnassa. Vaihdoimme lennosta ainakin kymmenen kertaa suunnitelmaa, kunnes reilun tunnin päästä päädyimme alkuperäiseen suunnitelmaan. Seuraavaa Tukholman matkaa varten tosin on jo toisenlainen suunnitelma valmiina….

Laivan ohjelma oli vielä kesäajassa ja suunnattu suurimmaksi osaksi lapsiperheitä varten. Ei se meitä häirinnyt yhtään, vaan lähdimme innolla katsomaan muiden lastenmielisten joukkoon showta. Tilasin itselleni hienon alkoholittoman drinkin ja nautimme ohjelmasta. ”Journey to Africa”-show varmasti viihdytti lapsia, mutta itse petyin hieman ohjelmaan. Jos lapsille riittää, että 5-6 eläinhahmoa tanssii musiikin tahdissa 20 minuuttia, kiva. Mutta aikuisen näkökannasta show oli tylsä, saman toistoa. Paluumatkalla ”Underwater story” oli samanlainen, mutta hahmot olivat vedenalaisia. Aikuisille suunnattu ”Midnight show” oli ilmeisesti ollut hyvä. Itse lähdin jo hytille silloin, mutta veljeni oli seurannut showta jonkin aikaa.

WP_20150816_20_46_01_Pro

WP_20150816_21_46_04_Pro

WP_20150816_22_06_06_Pro

WP_20150816_22_09_23_Pro

Kiertelimme ja katselimme sitä menoa mitä lasten kanssa ei tule nähtyä, kuuntelimme karaokea, seurasimme Ruletin peluuta jne. Ja kävimme katselemassa kaunista auringonlaskua laivan kannella.

Aamulla heräilimme kauniiseen aurinkoiseen päivään. Lähdimme aamupalalle hyvin nukutun yön jälkeen (hih hih), jonka jälkeen laiva alkoikin saapua Tukholmaan. Rakastan laivan aamiaisissa sitä, että ruoka on monipuolista, terveellistäkin, eri ruokavalioihin löytyy valinnanvaraa ja kaiken kukkuraksi sen on valmistanut joku muu. Söin innoissani mahani täyteen ja kun vielä sai rauhassa hörppiä pari kupillista kahvia, hyvä päivä pääsi alkuun.

Seuraavassa postauksessa kerron päivästä Tukholmassa ja paluumatkasta.

(Kuvat on otettu kännykällä, joten laatu ei ole paras mahdollinen. Pahoittelut)

Risteilyllä

DSC_0987

DSC_0963

DSC_0966

DSC_0967

Olimme jo aikoja sitten sopineet lasten enon kanssa, että lähtisimme kesällä koko porukka risteilylle. Kun meidän porukalla lähtee, ja kerrankin kun lähtee, päätimme varata Päivä Tukholmassa-risteilyn. Viime viikolla sitten pääsimme matkaan josta oli puhuttu kauan ja jota lapset innoissaan odottivat. Risteilystä oli kerrottu kaupan kassalla, sairaalan vessassa kuin leikkipuistoissakin. Kaikki varmasti tiesivät mihin olemme menossa. Olemme olleet lasten kanssa kerran aiemmin risteilyllä, mutta siitä on jo aikaa 2,5 vuotta. Joten jotain erityistä olisi lapsille tiedossa.

Eno tuli Serkun kanssa jo hyvissä ajoin meille, josta sitten lähdimme yhdessä kohti satamaa. Kommelluksitta emme kuitenkaan laivaan päässeet, vaikka täytyyhän joka matkalla nyt yksi asia mennä pieleen. Kaiken muun olin tarkastanut valmiiksi, mutta en sataman parkkipaikkoja. Jotenkin muistelin Tallinnan-laivojen parkkialuetta, kunnes tajusin että olemme lähdössä eri paikasta. No, voin kertoa Teille, että Silja Linen Olympiaterminaalissa ei ole pitkäaikaispysäköintiä. Me tiedämme sen nyt. Lähin maksullinen P-halli löytyy aivan vierestä, mutta sinne oli surkeat opasteet. Eikä meidän navigaattori löytänyt koko paikkaa. Olimme siis jo aika hiilenä autoissa, kun kahden auton kanssa pyörimme ympyrää. Löytyi se P-halli lopulta ja kuskitkin rauhoittuivat nopeasti.

Lapsia oli ohjeistettu moneen kertaan miten terminaalissa ja laivassa täytyy pysyä aikuisen tai rattaan vieressä, siellä kun on niin paljon ihmisiä. Vilperi totteli niin kuuliaisesti, että tarrasi jossain vaiheessa vääristä rattaista kiinni. Onneksi huomasin sen heti. Jokaiseen paikkaan ehditään kyllä mennä ja katsella sekä leikkiä rauhassa. Täytyy erikseen todeta, että koko matkan ajan, niin laivassa kuin maissa, jokainen lapsi käyttäytyi moitteettomasti! Kukaan ei eksynyt, riehunut eikä kiukustunut.

Kun hytti oli löydetty (sängyissä hypitty) ja kaikki ihmeellinen jo matkalla sinne ihmetelty, lähdimme katsomaan laivan kannelle kuinka lähdemme satamasta liikkeelle. Se vasta oli hienoa. Lapset olivat aidosti innostuneita laivan toiminnasta ja kannella seisottiin jokunen tovi. Käytiin läpi pelastusveneet, pelastusliivit ynnä muut. Vilperi olisi taatusti ollut kiinnostunut retkestä laivan komentosillalle, mutta sinne oli kuuden vuoden ikäraja. Ehkä sitten seuraavalla kerralla hän pääsee sinnekin.

DSC_0975

DSC_0981

WP_20150623_18_34_48_Pro

Silja Linellä on koko kesän erillinen lasten Summer center, joka on rakennettu kokoustiloihin. Tämä siis vielä tavallisen SiljaLandin lisäksi! Suuntasimme ensin sinne ja erityisesti minä vakuutuin. Tilassa oli hieman HopLopin tapainen kiipeilypaikka, rakentelunurkkaus, karuselli, piirustusnurkkaus, Muumitalo, leikkihevosratsastusta, pleikkanurkkaus, pomppulinna ja muutamia muitakin leikkimahdollisuuksia. Pienemmille oli autoja, joita pystyi liikuttamaan potkimalla maasta vauhtia. Näihin Pallero hurahti täysin! Hän istuutui autoon, paiskasi oven kiinni, ajoi metrin ja vaihtoi autoa. Tätä jatkui ja jatkui. Samalla hän pörisytti auton ääniä huulillaan. Tämä Summer center oli yksi syy miksi valitsimme Siljan Viking Linen sijaan. Meillä olisi neljä lasta jotka tarvitsevat tekemistä risteilyn ajaksi ja täällä he viihtyivät. Vanhemmat saivat silti levähtää, sillä tila oli tehty turvalliseksi ja isommat osasivat jo leikkiä omatoimisesti. Välillä joku kävi pyytämässä vessaan tai juomista.

Ilta meni nopeasti ja aloimme valmistautua nukkumaan menoon, sillä aamulla pitäisi nousta reippaana aamupalalle. Meillä olisi kiva päivä Tukholmassa edessä. Meillä oli kaksi vierekkäistä hyttiä ja lopulta kukaan ei varmaan nukkunut omassa hytissään. Lapset halusivat ehdottomasti enon hyttiin. Lopulta vain Pallero nukkui meidän kanssamme ja loput lapset enon kanssa.

Onneksi huomasin Summer Centerin seinässä mainoksen, joka mainosti perheaamiaista. Lapsiperheille järjestettiin samaisessa Summer Centerissä sama aamiainen kuin Buffetissa. Aikuiset saisivat syödä rauhassa, lapset leikkiä siinä vieressä ja ne muut laivan matkustajat eivät häiriintyisi lapsista. Loistava järjestely! Aamupalalle tulivat myös tervehtimään Pikku Myy ja Muumipeikko.

DSC_0988

DSC_0990

WP_20150624_08_16_38_Pro

Päivän vietimme Tukholmassa, josta kerron lisää omassa postauksessa. Päästyämme takaisin laivaan, oli taas aika suunnata lasten maailmaan. Olimme päättäneet, että lasten ehdoilla mennään tämä risteily, joten esimerkiksi siitä syystä itse pääsin vasta hetkeä ennen kotisatamaan saapumista käväisemään ajatuksen kanssa Tax-freessä. No, säästyipähän rahaa. Vuorotellen toki katsoimme lapsia, että toiset saivat hieman pyöriä laivalla ja käydä syömässä. Koska välillä vahdittavanani oli neljä lasta, valokuvat risteilyltä ovat samantyylisiä kaikki. Ja koska olimme melkein koko ajan vain leikkimässä. Parempi kuitenkin nämäkin kuin ei mitään!

Isommat lapset innostuivat enemmän tästä Summer Centeristä, mutta Pallero taas tykästyi pallomereen, joka sijaitsee Silja Landissa. Mitä enemmän palloja, sen parempi!

DSC_1073

DSC_1068

DSC_1067

Illalla olisi ollut vielä laivan yökerhossa lapsille Muumidisco, mutta päätimme parhaaksi rauhoittua nukkumaan menoon. Lapsilla oli ollut hauska ja väsyttävä päivä, joten uni tulikin nopeasti. Tällä kertaa taas eri hyteissä ja sängyissä kuin edellisenä yönä.

Matka oli erittäin onnistunut! Lapset nauttivat eikä meillä aikuisillakaan niin stressaavaa ollut. Suosittelen ehdottomasti Silja Linea, näin kesällä varsinkin laivalla riittää puuhaa! Itse löysin kaksi miinusta risteilyn aikana. Hyttikortit ovat erittäin herkkiä kännykälle, joten pitäkää hyttikortit visuti kännykästä erillään. Itse sain käydä niitä useaan otteeseen vaihtamassa. Toisekseen, viljoja välttelevänä ihmisenä minulla oli vaikeuksia löytää laivalta itselleni syötävää. Buffettiinhan emme menneet. Sämpylöiden, pizzojen ja hampurilaisten välistä oli vaikea löytää ne salaatit! Tähän parannusta, niin matka saisi täyden kympin arvosanaksi!

DSC_1076

DSC_0994

DSC_0992