Herra Hakkaraisen talo

Minulla ja lapsilla alkoi loma heinäkuun alussa. Mies on töissä vielä viikon. Koska hänen työmaansa sijaitsivat lähellä mummulaa, vietti hän siellä useita öitä. Vilperi lähti hänen mukaansa mummun pojaksi. Me taas Tyllerön ja Palleron kanssa lähdimme käymään oman äitini luona. Pikavisiitin tarkoitus oli Popedan keikka, jossa kävin veljeni kanssa. Mutta paljon muutakin ehdimme tehdä.

Meidän on pitänyt käydä jo pitkään Sastamalassa sijaitsevassa Herra Hakkaraisen talossa. Nyt matkalla mummulaan poikkesimme sinne. Talon sisustuu perustuu Mauri Kunnaksen kirjoittamiin kirjoihin. Paikkahan oli aivan uskomattoman hieno. Se mitä itse arvostan suuresti, on se että lapset saivat leikkiä, koskea ja katsoa. Kokea itse. Vaikka paikka on lapsille suunnattu, riitti myös aikuisille silmän iloa. Varsinkin tällaiselle sisutusta ja käsintehtyä arvostavalle ihmiselle. Jokainen pienikin yksityiskohta oli mietitty ja toteutettu hienosti. Joten otin kuvia paljon, toivottavasti teille ei tule kuvaähkyä.

Paikka sijaitsee aivan Sastamalan keskustassa ja sinne oli helppo löytää. Pääsymaksu oli 8 euroa kaikilta yli 2-vuotiailta. Se oli mielestäni hyvin kohtuullinen hinta. Sisäänpääsyn yhteydessä oli myös myymälä, josta sai ostaa kaikenlaista Herra Hakkaraiseen liittyvää tavaraa. Paikka on auki ympäri vuoden, mutta ulkona sijaitseva liikennepuisto vain kesäisin. Itse Herra Hakkarainen kävelee unissaan muistaakseni kahdesti päivässä.

Sisällä talossa sijaitsi Hakkaraisen koti, keittiöineen ja sänkyineen. Siellä lapset saivat leikkiä kotileikkiä tai nukahtaa Hakkaraisen sänkyyn. Suurin osa talon asioista oli koskemista tai leikkimistä varten. Muutamia hienoja nukkeja oli vain koristeina, nämä olivat kyllä selkeästi ilmoitettu. Naulakossa roikkui Hakkaraisen pyjamoita, näitä sai kokeilla halutessaan. Yläkerrassa oli isommille lapsille tarkoitettu ullakko, sieltä pystyi laskemaan joko tikkaita tai tankoa pitkin alas. Ullakon alin porras oli todella korkealla, joten sinne ei vahingossa pienet lapset kiipeä ilman aikuisen valvontaa. Yhdessä nurkassa oli esillä myös Viikingien kultaraha- ja korusaaliita.

Yksi huone oli sisustettu ”Kuningas Artturin Ritarit”-teemaan. Siellä oli iso pöytä, jonka ympärille sai istuutua ritareiden seuraksi. Naulakosta sai ottaa itselleen ritarin tai linnanneidon vaatteet ja leikkiä miekan ja kilven kanssa. Portaita pitkin pääsi kiipeämään linnaan ja kurkistaa vaikka pienestä ikkunasta. Alas pääsi laskeutumaan liukumäkeä pitkin. Ja koko komeutta vartioi lohikäärme.

Alakerrassa päästiin Koiramäen tunnelmaan. Löytyi sukutaulu ja jokainen pääsi halutessaan esittämään nukketeatteria. Hevonen ja possut tietenkin edustivat talojen ulkopuolella. Koiramäkeen oli rakennettu myös apteekki, jota pääsi kurkistamaan vain lasin takaa. Myös suutari ja kauppa löytyi. Näissä lapset saivat leikkiä. Suutarissa sai laittaa päälleen nahkaisen essun ja aloittaa kenkien korjaaminen. Kaupasta löytyivät kaikki vanhat esineet, vaa’asta ja kahvimyllystä lähtien. Kauppaan oli tehty makkaroita, leipiä ja perunoita. Lapset saivat vuorotellen olla tiskin takana ja me aikuiset kävimme ostoksilla. Ja tämä kaikki siis yhdessä huoneessa.

Alakerrassa oli myös toinen huone, siellä pääsi avaruusmatkalle. Huone itsessään oli avaruus. Lattioilla oli kraattereita ja seinillä aurinko, planeetat ja tähtiä. Täälläkin sai pukea astronautin asun päälleen halutessaan. Puku, kypärä ja happilaitteet. Huoneesta löytyi myös avaruusbussi, jonka sisällä pyöri screenillä tietoa planeetoista, aivan kuten kirjassa ”Kaikkien aikojen avaruuskirja”.

Ulkona sijaitsi liikennepuisto. Eikä mikä tahansa puisto, vaan täälläkin oli jokainen kohta mietitty tarkkaan. Esimerkiksi pieni yksityiskohta: jokainen auto oli nimetty ”Hurjan hauskan autokirjan” mukaan. Oli Kerttu tai Punahilkka. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä päivä oli osittain sateinen. Pieni sadekuuro oli tyhjentänyt alueen kokonaan ja kun me menimme ulos vielä pienessä tihkussa, saimme aivan rauhassa autoilla. Tyllerö sai jokusen hetken autoilla yksinään, mikä oli hienoa, sillä Pallero joutui kulkemaan perässä ajoradalla. Isommat lapset ajoivat niin kovaa vauhtia, että muuten olisimme jääneet jalkoihin.

Löytyi bussipysäkkejä, bussi, tunneli, poliisiasema ja tankkauspiste, jossa saattoi tankata autoaan tai tarkistaa renkaiden ilmanpaineen. Erittäin suosittu paikka oli myös autopesula, jossa lapset saivat itse sienien avulla pestä autonsa ja pyyhkiä sitten kuivaksi lastalla.

Vieressä oli myös pienempien lasten autorata, jossa Pallero innostui kurvailemaan.

Ulkona oli myös pieni kahvila, josta sai ostaa purtavaa.

Vielä yksi huone on mainitsematta. Lukuhuone, jossa olivat kaikki Mauri Kunnaksen kirjat. Nurkassa oli iso tuoli, jossa sai istua ja lukea kirjoja. Täällä sai myös piirtää tai värittää. Televisiossa pyöri dokumentti Mauri Kunnaksesta.

Me saimme aikaa kulumaan Herra Hakkaraisen talossa pari kolme tuntia. Enemmänkin olisimme jaksaneet, lapsethan olisivat olleet täällä leikkimässä vaikka kuinka kauan. Erityisesti Vilperi olisi tykännyt liikennepuistosta. Suosittelen erittäin lämpimästi tätä paikkaa, jos satutte kulkemaan ohi. Paikka soveltuu mielestäni kaikille yli 1-vuotiaille aina koululaisiin saakka.

Mainokset

Pelle Hermannin leikkipuisto

DSC_0020

DSC_1139

DSC_1142

Kun keväällä mietin tulevan kesämme ohjelmaa, yhtenä paikkana mielessäni oli Pelle Hermannin leikkipuisto Porissa. Vihdoin saimme sovittua aikataulumme niin, että Porin mummun visiitillä poikkesimme myös leikkipuistoon. (Ja tänä hyvin sateisena kesänä, päivä taisi olla yksi niistä jolloin ei satanut lainkaan!)

Pelle Hermannin leikkipuisto sijaitsee Porin Kirjurinluodossa, aivan keskustan läheisyydessä. Sinne pääsee hyvin kävellen, mutta parkkipaikatkin löytyvät aivan vierestä. Ja taitaapa Porin kaupunkijunakin kulkea puistoon. Vierestä löytyvät myös uimaranta ja kauniit Kirjurinluodon maisemat. Kannattaa ehdottomasti poiketa, jos Porissa päin käytte. Itse nostan leikkipuiston aika korkealle asteikossani, niin laaja alue puisto on. Omaan surkeaan leikkipuistoomme verrattuna tämä on aivan huippu paikka. Mehän emme muuta tekisikään, kuin leikkisi täällä, jos asuisimme Porissa.

DSC_1144

DSC_1145

DSC_1146

Me olemme käyneet puistossa aiemminkin jokunen vuosi sitten. Lapset (Vilperi) tykkäsivät silloin kovasti ja niin tykkäsivät nytkin. Alueella on useita pienempiä kokonaisuuksia ja aivan varmasti joka ikäiselle löytyy jokin kiva kiipeilyteline, keinu tai liukumäki. Puistossa on myös monia ruokailuryhmiä, joten ensi kerralla voisimme ottaa omat eväät mukaan ja viipyä paikalla pidempään. Puistossa on myös jäätelökioski ja kahvila, jos omien eväiden syönti ei innosta.

Puisto vaikuttaa kovin suositulta ja vaikka lapsia on paljon, ei ruuhkaa synny. Alue on iso ja keinuja tai kiikkuja löytyy niin monta, että kaikille riittää tekemistä. Ainoaksi huonoksi puoleksi sanoisin myös alueen suuruuden. Ainakin meidän lasten kanssa täytyi aluksi muistuttaa moneen kertaan, että käydään yksi alue kerrallaan läpi. Jokaiseen paikkaan ehditään kyllä tutustua. Alueella eksyy helposti äidistä ja isästä, jos juoksentelee kuin päätön kana. Varsinkin jos yrität pitää silmällä kolmea lasta, jotka kaikki menevät eri suuntiin. Kannattaa laittaa lapselle päälle joku massasta eroava vaate eikä samanlaista sinistä paitaa kuin kaikilla muillakin. No, ei meiltä kukaan eksynyt kylläkään.

DSC_0003

DSC_0005

Puistosta löytyy myös liikennepuisto, joka ei ollut enää auki meidän vierailun aikana. Yritin kyllä kovin etsiä netistä tietoa aukioloajoista, mutta en löytänyt. Puiston portilla ne olivat, mutta en niitä enää muista. Liikennepuisto näytti isommalta kuin mikä Tampereella on ja täällä ajoaikakin oli jopa puoli tuntia. Jos vain on liikennepuistosta kiinnostuneita lapsia, kannattaa tähdätä leikkipuistoon keskipäivällä, silloin se on varmimmin auki.

DSC_0023

DSC_0025

Me olisimme viihtyneet täällä kauemminkin, mutta kun meidän sinne lähtömme venyi, alkoivat lapset väsähtää aika nopeasti. Mutta ehdottomasti oli lähtemisen arvoinen paikka ja aivan ilmainen!

Kun leikkipuisto on kierretty, voi vielä kävellä Kirjurinluodossa katsomassa kilejä, kanoja, sorsia ja riikinkukkoja sekä alpakoita. Kirjurinluoto on hyvin laaja alue, jossa sijaitsee paljon muutakin toimintaa. Niihin en nyt tässä tekstissä puutu, käykää itse tutustumassa!

DSC_0007

DSC_0011

DSC_0014

DSC_0021

Liikennepuistossa

DSC_0810

Yritän silloin tällöin keksiä lapsille jotain arjesta poikkeavaa hauskaa tekemistä. Niinpä Tampereella ollessamme tein tilaa käynnille Liikennepuistoon. Olin tämän jo aiemmin pistänyt korvani taa odottamaan ja nyt tuli sopiva hetki lähteä kokeilemaan ajotaitoja. Liikennepuiston sivuilla kerrotaan puiston olevan avoin yli 4-vuotiaille, joten otin vain Vilperin mukaan. Mukaamme lähti myös S-serkku ja lasten täti.

Vaikka kaupungissa asummekin, ei kotimme lähistöllä ole bussipysäkkejä ja toisekseen, emme me perheenä kolmen lapsen kanssa juuri bussilla pystyisi kulkemaankaan. Mummullekin joutuisimme menemään kolmen pysähdyksen (=kulkuneuvon vaihdon) taktiikalla. Autoilla kuljetaan joka paikkaan. Joten Vilperi ei ole busseilla kulkenut, kun taas Serkulle se on arkipäivää. Päätinkin lisätä tämän ”hurjan jännittävän” bussimatkan tähän samaan reissuun. Serkun luota pääsi juuri sopivasti yhdellä bussilla puistoon.

DSC_0806

DSC_0808

Koko alkumatkan Vilperi istui jännittyneenä aivan hiljaa ja vain tuijotti bussin ikkunoista ulos. Mutta puolen välin jälkeen alkoi ympäristö kiinnostaa ja juttu luistaa. Yhdessä he Serkun kanssa ihmettelivät rakennuksia ja liikkeitä matkan varrella. Tampereen keskustorin Vanha kirkko esimerkiksi näytti aivan samalle kuin BigBen. Myöhemmin Vilperi kertoi, että bussimatka oli ollut jännittävä ja tietenkin omalta osaltaan toi erilaisen alun meidän päiväretkelle.

Liikennepuistoon saavuttaessa luimme ensin ohjeet. Ne, joilla on isompia lapsia ja ovat kiinnostuneet enemmän puiston toiminnasta sekä ajokorttikokeista, voivat käydä tutustumassa Liikennepuiston nettisivuihin. Minä keskityn tässä vain meidän reissuumme. Ohjeissa kerrotaan, että 4-6-vuotiaiden täytyy ajaa vanhemman vierellä ja vanhemmat opastavat heitä liikennesäännöissä. En siis olisikaan voinut lähteä kahden lapsen kanssa yhtä aikaa. Käsittääkseni neljän vuoden ikä on vain nimellinen, enemmänkin ratkaisee lapsen pituus.

DSC_0824

DSC_0811

Ennen ajovuoroa kerrattiin säännöt nopeasti: kumpi on vasen, kumpi oikea, saako kaahata, saako mennä päin punaisia jne. Sitten lähdettiin letkassa ajelemaan, mutta pian ajajat hajaantuivat pitkin puistoa, kuka vasemmalle, kuka oikealle. Ajovuorot olivat kymmenen minuutin pituisia, jonka jälkeen oli vaihto. Puistosta löytyvät tärkeimmät asiat liikenteestä: liikenneympyrä, stop-merkki, yksisuuntainen tie, suojatiet ja tietenkin liikennevalot. Ajovuoroaan odottavat lapset voivat kävellä puistossa jalankulkijoina ja heidät tietenkin täytyy ottaa huomioon ja heidänkin on noudatettava liikennesääntöjä.

Vilperi ja Serkku osasivat hienosti ajaa autoilla sekä pienen opettelun jälkeen myös tunnistaa liikennesääntöjä ja -merkkejä. Päiväkodissa on tämän vuoden aikana ollut aiheena myös liikenne, joten osa merkeistä olikin Vilperille tuttuja. Esimerkiksi TOPS-merkki muistui heti mieleen. Ajelimme kahden ajovuoron ajan autoilla ja vuorojen välissä olimme jalankulkijoina. Söimme myös jäätelöt. Pojat tykkäsivät kovin ja jos tämä vain olisi lähempänä meitä, kävisimme varmasti useammin siellä.

DSC_0816

DSC_0822

DSC_0827

Liikennepuisto on siis aivan ilmainen ja on auki arkisin kesäkuukaudet. Puisto sijaitsee aivan Kalevan uimahallin vieressä ja sitä ylläpitää Tampereen kaupungin nuorisopalvelu ja monen monta innokasta nuorta olikin omissa tehtävissään, kuka ajovuoroja jakamassa, kuka liikennekoulua pitämässä. Suosittelen ehdottomasti, jos sielläpäin käyskentelette!!

Lomalla

WP_20150606_18_47_53_Pro

WP_20150606_17_58_27_Pro

WP_20150603_09_35_00_Pro

Olemme nyt lasten kanssa lomailleet kolmisen viikkoa. Otin tavoitteeksi rennot päivät, mutta kuitenkin tietystä päivärytmistä kiinnipitämisen. Halusin, että teemme kaikkea sellaista mitä arkena emme jaksa, ehdi tai viitsi tehdä. Olemmekin ulkoilleet paljon, syöneet eväitä paljon ja tehneet sitä mistä lapset nauttivat. Kodin hoito on jäänyt kakkoseksi, pakolliset pyykinpesut ja ruoanlaitot olen tehnyt, mutta muuten saavat pölypallot kerääntyä rauhassa.

Tähän mennessä olemme siis: rakentaneet majoja, pitäneet jumppahetkiä, tanssineet, etsineet aarteita, katselleet dvd:tä, lukeneet kirjoja, syöneet jäätelöä, antaneet lasten käyttää kameraa, kyläilleet sukulaisissa että kavereilla sekä retkeilleet eväitten kanssa. Olemme myös käyneet Särkänniemen koiramäessä, liikennepuistossa ja mökillä. Muutamasta aktiviteetistä voin kertoa enemmän myöhemmin.

WP_20150527_11_04_49_Pro

WP_20150601_10_24_41_Pro

WP_20150604_10_34_48_Pro

Ensimmäinen lomaviikko meni aika kylmissä ja osin sateisissakin merkeissä. Silti kävimme kolmena päivänä kesäkerhossa eväiden kanssa, ja kerran jopa kaatosateessa leikkipuistossa. Kunhan vain varusteet ovat säänmukaiset, hyvin pärjätään ja lapsethan ovat päiväkodissa tottuneet ulkoilemaan säässä kuin säässä. Ja mikäs sen hauskempaa kuin kaivaa kuraojaa tai hyppiä saappailla lätäköissä. Lasten kuravaatteet olivat helposti löydettävissä (ja vieläpä sopivan kokoisina koska päiväkodin kuravaatteet olivat kotona pesussa), mutta itse jouduin kaivelemaan kaappien kätköistä vanhan raksa-aikaisen maastokuvioisen ja hieman uretaanisen sadetakin päälleni. Oli sentään ehjä! Yhtenä päivänä kävimme pakon sanelemalla lääkärikäynnillä Helsingissä, mutta sen reissun kruunasi yhteinen lounas Ikeassa.

DSC_0786

DSC_0833

DSC_0779

Toisen viikon aloitti kyläily Vilperin päiväkotikaverin luona ja aurinkoisen päivän sattuessa kohdalle vietimmekin kivan päivän ulkona. Tiistaina lähdimme kohti mummua ja suvun kesäpaikkaa. Tämä Vilperin ”maatilaksi” nimeämä paikka sijaitsee liki mummulaa, mutta kesällä vietämme aikaa mieluummin siellä, luonnon keskellä. Lapsilla on enemmän tilaa mellestää ja olla. Ja kuten varmasti jokaisella mökillä, niin myös täällä riittää aina jotain puuhaa. Kukkamaa, joka on jäänyt hyvin vähälle huomiolle, sai nyt täyden huomioni kun uudistin sen täysin. Kolmen päivän aikana kaivoin ylös kaikki rikkaruohot, säilytettävät kukat ja sipulit, veljeni teki uudet kehykset vanhoista parruista ja laitoin uudet mullat. Istutin kukat takaisin ja vihdoin torstaina sain ihailla satavuotiaiden iiristen kukoistusta uudessa kukkapenkissään. Myös Vilperi innostui kaivelemaan kastematoja maasta ja yhden päivän ajan pitikin niitä lemmikkeinään. Lisäksi istutimme maahan lasten kanssa herneitä, vaikka taitaa olla jo ihan viime hetki ne maahan laittaa.

WP_20150610_14_19_35_Pro

DSC_0838

Keskiviikkona kävimme sukuloimassa tätini luona ja saimme mahamme täyteen herkullisia tarjottavia. Täältä et kyllä koskaan lähde nälkäisenä kotiin. Iltapäivällä poikkesimme paikallisen hydrauliikkayrityksen avoimilla päivillä. Tänne menimme oikeastaan vain siksi, että satuin huomaamaan ilmoituksen lehdessä. Meidän piti saada aikaa kulumaan sen aikaa, kun mummu oli parturissa ja Vilperi ainakin on kovin kiinnostunut kaikista koneista. Isänsä olisi tietenkin ollut parempi kertomaan mitä mikäkin laite tekee, mutta nyt sai kelvata näin. Siellä lapsilla riitti ihmeteltävää ja ilmaiset makkaratkin maistuivat. Vilperi voitti myös ainoana meistä neljästä onnenpyörässä huivin itselleen.

Torstaina oli ainoa oma hetkeni. Olin varannut itselleni kasvohoidon ja sitä ennen tapasin pikaisesti hyvän ystäväni kahvittelun merkeissä. Ihanan rentouttava hetki teki hyvää ja hemmoteltavana olisin voinut olla pidempääkin. Täksi ajaksi lasten vaari oli kehitellyt isommille lapsille eväsretken läheiselle lammelle. Vilperillä oli kovat vaatimukset retken suhteen, sillä etukäteen hän vaati, että retki pitäisi tehdä autiolle saarelle koska siellä on kultaa. Ilmeisesti retki kaikkine ihmettelyineen oli kuitenkin ollut kyllin kiva, sillä aarteita ei enää odotettu.

WP_20150613_12_24_29_Pro

Jotenkin osaan aina buukata nämä mummulareissut täytteen ohjelmaa. Vaikka tähänkin asti on jo ollut menoa, olimme jo aikoja sitten sopineet S-serkun ja lasten tädin kanssa, että menemme liikennepuistoon. Tästä teen oman postauksen, jossa kerron matkastamme enemmän (kunhan vain ehdin!). Illalla isikin liittyi seuraamme ja aloitti oman lomansa.

Lauantai oli kaunis aurinkoinen päivä, mutta me vietimme sitä surullisissa merkeissä. Hautajaiset, joista jo aiemmin kerroin, olivat tänään. Kaikki meni lasten osalta varsin mallikkaasti, suuremmilta mokailuilta vältyimme ja uskon, että kaikki muutkin vieraat olivat tyytyväisiä lastemme käyttäytymiseen. Kirkossa meillä oli varattuna heille rusinarasiat ja hetkeksi mies meni isompien lasten kanssa ulos. Lapsilla oli kovin paljon kysyttävää kirkosta, alttaritaulusta ynnä muusta eivätkä he (tietenkään) ymmärtäneet miksi olisi pitänyt olla hiljaa hetken aikaa. Pallero sai aivan loppumetreillä itkukohtauksen, ehkä hän pelästyi urkuja tms ja väsymys/nälkä alkoi jo haitata. Muistotilaisuuden ajan Pallero nukkuikin vaunuissaan ulkona ja isommat lapset leikkivät leluilla joita oli paikanpäällä.
Sunnuntai oli sadepäivä, jonka vietimmekin tiiviisti sisätiloissa leikkien, legoillen ja pelaillen.

DSC_0803

DSC_0793

DSC_0789

Tämä viikko alkoi vielä mummulassa, mutta suuntasimme heti paikat siivottuamme matkaan. Pysähdyimme ABC:llä syömässä ja leikkimässä, jonka jälkeen menimme Särkänniemen Koiramäkeen. Tästäkin tulee oma postaus kuvineen! Kivan päivän päätteeksi lähdimme vihdoin ajelemaan kotiin.
Koska olemme nyt 2,5 viikkoa menneet, tehneet, nähneet ja kokeneet kaikkea mahdollista, alkaa äidillä olla lomaväsymystä. Joten tiistaipäivän vain olimme. Löhösimme. (Okei, pesin kylläkin neljä koneellista pyykkiä). Loppuviikolle (eikä juhannuksellekaan) ole kovin hurjia suunnitelmia luvassa, kotosalla olemme. Keräilemme vielä voimia ensi viikon pientä reissua varten!

Mihin lasten kanssa kesälomalla?

Kuvat viime kesältä Wasalandiasta

WP_20140616_14_54_39_Pro__highres

WP_20140616_13_32_20_Pro__highres

Tähän aikaan vuodesta monessa perheessä suunnitellaan jo kesälomia kovaa vauhtia. Ainakin meidän päiväkodista tuli juuri lappunen, jossa pitäisi tietää lasten lomat kesän ajalta. Meidän isin kesälomatkin pitäisi siis tietää. Aika monena vuonna isi on pitänyt lomansa vasta elokuussa. Emme pidä lapsia koko kesää kotona, mutta todennäköisesti kuitenkin pidempään kuin isin 4 viikkoa. Muoks! Pidämme lapset kotona 8 viikon ajan. Tästä siis tulikin mieleeni hieman pohtia jo etukäteen mitä kivaa voisimme tehdä lasten kanssa kesällä.

Tietenkin touhuamme paljon pihalla, mummuloissa ja pyöräilemässä. Myös uintireissut rannalle ovat ehdottomasti listalla sekä retket lähimetsiin. Mutta myös jonnekin muualle olisi kiva mennä. Viime vuonna yhdistimme sukulointiin Wasalandiassa käynnin ja se olikin kiva paikka. Lisäksi kävimme Panssarivaunumuseossa. Sitä edellisenä vuonna kävimme Titi-Nalle-talossa. Ympäri vuoden käymme HopLopissa. Tutkailin hieman vaihtoehtoja omien mieltymystemme mukaan ja KAUHISTUIN. Pelkät sisäänpääsymaksut hipovat pilviä ja kun niihin lisää pysäköintimaksut, bensat ja mahdolliset syömiset paikanpäällä sekä mahdollisen yöpymisen, ei monellakaan perheellä ole varaa sellaisiin. Lisäksi Tyllerön täytettyä kolme vuotta, se nostaa hintaa. Monessa paikassa kun juuri alle 3-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

WP_20140616_12_51_30_Pro__highres

WP_20140616_12_10_12_Pro__highres

Olen tehnyt seuraavat vertailut meidän perheemme mukaan: äiti ja isi (joista vain toiselle ostetaan mahdollinen ranneke) sekä lapset 1v, 3v (alle 100cm) ja 4v (yli 100cm). (Muoks! Tyllerö olikin kasvanut pituutta aikas lailla ja on kiikunkaakun onko kesällä enää alle 100cm.) Hinnat ovat keskikesältä 2015 ja niihin on käytetty halvimmat hinnat (verkkokaupasta ostetut). Hinnat olen ottanut jokaisen paikan omilta nettisivuilta. Olen ottanut mukaan sellaisia kohteita, joihin ajattelisin meidän perheen menevän.

Linnanmäki 111€ (3*37€ rannekkeet)

Muumimaailma 104€ (4*26€, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi)

Puuhamaa 92€ (4*23€, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi) Hinnat viime kesältä!

Wasalandia 72€ (4*18€, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi)

Serena 63€ (3*21€, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi)

Särkänniemi laiterannekkeet: 60€ (27€+33€, alle 100 cm ilmaiseksi), elämysrannekkeet: 70€ (32€+38€)

Ähtärin eläinpuisto 60€ (4 henkilöä yhteensä 60€, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi)

Titi Nalle-talo 48€ (4*12€, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi)

HopLop 37€ (9€ + 14€ + 14€, aikuiset ilmaiseksi)

Ikaalisten kylpylän kylpyläosasto 37 € (perhelippu)

Herra Hakkaraisen talo 32€ (4*8€, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi)

Korkeasaari 30€ (6€ + 12€ + 12€, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi)

Laitan erikseen nämä, mahdollisesti tulisi käytyä. Planetaario ja akvaario 30€ (3*10€, alle 100cm ilmaiseksi. Vilperi toisen vanhemman kanssa planetaarioon, Tyllerö ja Pallero akvaarioon toisen vanhemman kanssa)

Suomen rautatiemuseo Hyvinkäällä 16€ (2*8€, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi)

Luonnontieteellinen museo Helsingissä 10€ (alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Vilperi toisen vanhemman kanssa)

Pelle Hermanin leikkipuisto Porissa ilmainen

Poliisimuseo Tampereella ilmainen

Liikennepuisto Tampereella ilmainen

Vehoniemen automuseo Kangasalla ilmainen

Kannatankin ilmaisia lastentapahtumia, leikkipuistoja, museoita, liikennepuistoja.

Vinkatkaa hyviä ja halpoja/ilmaisia paikkoja joihin voisi lasten kanssa mennä kesällä!

WP_001078

WP_001065

WP_001062