Kun oikeaa harrastusta ei löydy

Kerron teille erään pojan tarinan.

Poika on hyvin lahjakas, älykäs ja kiinnostunut nippelitiedosta. Hänellä on hyvä muisti ja hyvä mielikuvitus. Poika on kuitenkin hyvin eloisa, vilkas ja koko ajan liikkeessä. Vanhemmat miettivät, että jonkinlainen harrastus voisi olla hyväksi purkamaan suurimmat energiat.

Poika ei oikein itse osaa sanoa mistä harrastuksesta olisi kiinnostunut ja vanhemmat yrittävät keksiä hänelle sopivaa lajia.

Mutta. Kerta toisensa jälkeen harrastukset pitää lopettaa kesken. On harrastuksia joista poika on niin innoissaan, ettei malta keskittyä lajiin ja samalla häiritsee muita. On lajeja, jotka eivät kiinnosta poikaa lainkaan eikä hän sen takia jaksa osallistua, vaan vetäytyy omiin oloihinsa. On lajeja, joissa poika on todella taitava ja sen takia ei ymmärrä, että tiettyjä ohjeita on silti noudatettava.

Joka kerta, kun valmentaja ottaa vanhemman sivuun ja aloittaa: ”Meidän täytyisi vähän jutella…”, nousee vanhemmalle pala kurkkuun. Taasko? Miten vanhemmat selittävät innokkaalle pojalle, ettei hän enää seuraavalla viikolla voi mennä kivalta tuntuneeseen harrastukseensa? Kuinka pahalta vanhemmasta tuntuu katsoa pojan itkua, kun tietää ettei poika tee niin tahalleen. Hän ei ymmärrä olevansa liian innokas.

Etsivätkö vanhemmat taas pojalle uuden harrastuksen? Ehkä tällä kertaa jonkun rauhallisemman, taiteellisen harrastuksen kenties? Vai löytyisikö jostain erityisen vilkkaille lapsille tarkoitettuja ryhmiä? Olisiko joku harrastus, jossa ei olisi niin tarkkaa miten harrastaa?

Kun kyyneleet on kuivattu, on vanhemman aika muistuttaa itseään ja poikaa miten erityinen ja rakas hän on. Vanhemmille hän kelpaa juuri sellaisena kuin on, omanlaisena touhukkaana poikana! Minkä taitajan maailma vielä saakaan hänestä, kunhan vain vanhemmat löytävät sen oikean lajin pojalle.

Ryhmä Hau-synttärit

Palleron 3-vuotisjuhlat on nyt juhlittu. Ja hyvinhän kaikki meni. Juhlimme vielä tänä vuonna läheisten kesken, vaikka muutaman päiväkotikaverin nimeä Pallero on toistellut. Ehkäpä seuraavana vuonna voisi kutsua muutaman kaverinkin. Katsotaan.

Tarjoilut olivat hyvin koiramaiset. Meillä oli suolaisena tarjolla täytettyjä croissantteja ja jauhelihapiirakkaa, johon laitoin koristeeksi kirsikkatomaatteja koirantassun muotoon. Sitten oli kääretorttupohjalla tehty täytekakku. Välissä oli vadelma- ja suklaamousset. Kakun koristeeksi olin ostanut Vainu-lelun, jonka Pallero sai sitten omakseen juhlien jälkeen. Kakku oli tällä kertaa tehty kulhoon, joten se oli puolipallon muotoinen. Sitten oli koiranluukeksejä, cocktailtikkuja, hieman karkkia ja valkosuklaamuffinsseja. Muffinssien päällä oli ihan kermavaahtoa ja karkeista olin tehnyt koirantassut koristeeksi. Osa ”lasten” tarjoiluista oli laitettu esille koirankuppeihin. Lisäksi olin tulostanut Ryhmä Hau-aiheisia menulappuja.

Tällä kertaa oli hauskaa, kun Ryhmä Hau-teema on hyvin värikäs. Sain esimerkiksi käytettyä vanhoja ylijääneitä servettejä, aikuisilla toisen värisiä ja lapsilla toisen. Kaikki värit sopivat teemaan.

Koristeena oli yksinkertaisesti ilmapalloja ja lisäksi olin tehnyt silkkipaperista ja kreppipaperista ”narupötköjä”. Nämä ovat kyllä niin helppoja tehdä ja hintaakin näille tuli vain 3 euroa, euron/väri. Ja paperit voi uusiokäyttää vaikkapa pääsiäisenä virpomisoksia tehdessä.

Vilperin kanssa askartelimme paperisia Ryhmä Hau-kulkuneuvoja. Hän on innostunut tällaisista, joten yhtäkkiä tajusin etsiä näitä netistä ja löysinkin sivuston, josta niitä voi ilmaiseksi tulostaa. Lisäksi Tyllerön kanssa leikkailimme koirantassuja seinälle koristeeksi.

Olin itse jo aikaisemmin askarrellut isosta pahvilaatikosta lapsille leikkeihin koirankopin, mutta nyt huomaan ettei minulla ole siitä yhtään valokuvaa. Voisin kuvata sen ja tehdä siitä oman postauksen, vaikka se ei nyt mikään suuri taidonnäyte olekaan.

Kaverilahjoiksi tein frisbeet. Koska en löytänyt valmiina Ryhmä Hau-aiheisia, tulostin niihin itse tarrakuvan, jonka liimasin frisbeen keskelle.

Pallero sai paljon Ryhmä Hau-aiheisia lahjoja ja kaikki tulevat varmasti käyttöön. Juhlat olivat oikein ihanat, kiitos vielä kerran kaikille juhliin osallistuneille! Osa teistä tulee pidemmänkin matkan päästä.

Koiramäen joulu

Pojat saivat joululahjaksi liput Särkänniemen Koiramäkeen. Koiramäen joulu on auki loppiaiseen saakka, joten suuntasimme sinne heti vuoden ensimmäisenä päivänä.

Samalla lipulla pääsi myös muihin avoinna oleviin kohteisiin, joten kävimme myös Näsinneulassa, akvaariossa ja planetaariossa. Saimme aikaa kulumaan nelisen tuntia ja kaikilla oli kivaa. Saimme kulkea vapaasti, koska väkeä ei juurikaan ollut. Ehkäpä kaikki olivat jo käyneet täällä ennen joulua tai sitten uudenvuoden väsymystä oli ilmassa.

Todella kivasti Koiramäkeen oli saatu puuhaa ja näkemistä myös talvella. Eläimet oli siirretty sisälle talliin, jossa niitä sai ihastella. Lisäksi oli kaikenlaista talvista tai jouluista puuhaa. Esimerkiksi keppihepparataa voi käyttää myös talvella tai kiikkua laudalla. Sisälle oli tehty erilaisia pisteitä. Yhdessä paikassa sai koristella pipareita ja sitten popsia suuhunsa herkullisen ison piparin. Toisessa paikassa sai askarrella kortteja tai tehdä joulukuusenkoristeita. Sitten oli meidän poikien lempipaikka: legojen rakentelua. Täällä he olisivat viettäneet vaikka koko päivän.

Ulkona järjestettiin myös näytelmiä, joihin lapset saivat halutessaan osallistua tai kuunnella jouluisia lauluja. Myös makkaraa sai paistaa tai ihastella poroja.Me kävimme lisäksi syömässä herkullisen kalakeiton Kahvila Guggelböössä.

Ihastelin joka paikassa, miten pienellä vaivalla koko Koiramäestä sai niin jouluisen. Kynttilöitä, lahjapaketteja, tonttulakkeja, säkkejä ja olkia. Niillä saa jo paljon joulua aikaan. Ja lisäksi se pienoinen lumisade, joka alkoi juuri, teki talvisen tunnelman.

Kaiken kruunasi tietenkin käynti Näsinneulassa, korkeaa rakennusta kun on monet kerrat ihmetelty ja nyt sinne päästiin. Varsinkin Vilperi jaksoi katsella ja tutkia Tamperetta aika kauankin ja onneksi osasin kertoa hänelle eri paikoista. Lopuksi kävimme vielä planetaariossa, joka oli pienoinen pettymys. Täytyy tutkailla, jos kesällä olisi joku vähän mielenkiintoisempi esitys, sillä ainakaan tämä ei kovin vakuuttanut.

Teille tämä tulee vähän myöhässä, mutta suosittelen kyllä käyntiä Koiramäessä talvellakin, vaikkapa sitten ensi jouluna.

Lopuksi vielä kuvia, kännykällä otettuina.

Ryhmä Hau-kutsut

Joulukuu meni taas hujauksessa ohi. Olin itse aika monta viikkoa kipeä enkä oikein jaksanut laittaa ajatustakaan tänne blogiin. Sitten tuli jouluvalmistelut ja joulu. Välipäivät oli töissä normaalisti.
Ja tällä viikolla olisi sitten Palleron 3-vuotissynttärit. Täysin kesken nekin järjestelyt vielä.

Mutta nyt esittelen teille kutsukortit, jotka tein. Te, jotka olette seuranneet Ryhmä Hauta telkkarista, tiedätte sen kertovat koiranpennuista. Jokaisella koiralla on oma värinsä, joten aika kirjava sakki on koossa. Siksi päätinkin käyttää useita värejä juhlissa. Joten tein kutsujakin useaa eri väriä.

Kun nyt ei ole kaverisynttäreitä tiedossa, ainoastaan sukulaissynttärit, niin oli mahdollisuus tehdä kutsuista yksilöidyt.

Käytin keltaista, sinistä ja vihreää väriä ja jaoin kutsutut ryhmiin. Mummut omaansa, enon perhe omaansa jne. Sitten kirjoittelin ja tulostelin kutsut. Aika simppelit taas, mutta ihan nätit.

Joulukranssi

Ajatuksenani oli, että tekisin meille kotiin jonkinlaisen joulukranssin sisätiloihin. Olin katsellut kransseja, jotka on tehty joulupalloista, mutta ajattelin sen olevan liian suuritöinen ja lisäksi pitäisi ostaa se järkyttävä määrä joulupalloja jotka kranssiin uppoaisivat.

30815141964_630306bf62_z

Joten käsityöihmisenä ihastuin ajatukseen, jossa joulupallojen virkaa ajaisivat pienet lankakerät.

Tähän kranssiin saa varmasti käytettyä kaikki langanjämät, varsinkin jos haluaa oikein värikkään kranssin. Jos taas haluaa enemmän harmoniaa, kuten minä, täytyy tietenkin samanvärisiä lankoja olla enemmän.

Itse sain yhteen styroksikranssiin (halkaisija 28cm) uppoamaan kaksi täyttä Novitan Isoveli lankakerää. Nämä olivatkin jääneet itseltäni käyttämättä, kun ovat niin paksua lankaa.

Tein kranssin niin, että otin talouspaperiarkin, rutistin mytyksi ja pyörittelin siihen ympärille lankaa. Näin lankaa kuluisi vähemmän. Tietenkin pallon voi tehdä kokonaan langastakin, mutta lankaa kuluukin sitten huomattavasti enemmän.

31284090760_19104f3acc_z

Sitten päällystin kranssin punaisella silkkinauhalla, koska ajatus on laittaa kranssi lasioveen kiinni ja näin ollen taustakin näkyy. Samalla sain nauhasta sievän kiinnityslenkin tehtyä. Nauhaa kuluu tiheydestä riippuen noin 10m.

31619883866_3e94c85e80_z

Sitten vain aloin liimailla palloja kuumaliimalla sopivassa järjestyksessä kranssiin, en ympäri kranssia, vaan ”kolmeen riviin”. Lopuksi liimasin söpön enkelin koristeeksi ja pyöritin ympärille kotoa löytynyttä koristenauhaa. Palloja sain kranssiin kulumaan noin 55-60, riippuen tiheydestä ja pallojen koosta.

Nyt vain pitäisi vielä etsiä sopiva vaikka meidän ihastuttavalle kranssille. Tein lopulta myös toisen melkein samanlaisen kranssin, jonka annan lahjaksi.31510260012_97979b5f6c_z

Lahjat hoitotädeille

Tänä vuonna haluamme muistaa lasten hoitotätejä jollain pienellä lahjalla. Ajattelin, että annamme suklaata. Ja tällä viikolla joulujuhlat jo ovatkin.

31433415815_67c6d482b0_z

Päiväkotiin toteutimme tämän niin, että ostin irtomyynnistä suklaapäällysteisiä pähkinöitä ja punaisia foliopäällysteisiä suklaapalloja. Näistä sitten teimme läpinäkyvään pussiin Petteri Punakuonon neniä. Ruskeita ja muutama punainenkin.

Tulostin netistä poron kuvan, jonka lapset saivat itse värittää omalle tädilleen. Poron liimasin sitten pussin etikettiin kiinni.

31063737600_ff989b597c_z

Vilperi saa viedä omille tädeilleen myös porosuklaat. Näihin ostin sisälle Geisha-suklaalevyt ja käärin ne ruskeaan pahviin. Teippasin levyä vähän kiinni, ettei se luiskahda ulos kääreestä. Sitten taiteilimme porolle ruskeasta piippukrassista sarvet, lisäksi silmät ja nenän. Lisäksi Vilperi saa taiteilla itse kortin.

31063737130_19a089843b_z

Yksinkertaiset lahjat, mutta silti varmasti kiva ja käytännöllinen muistaminen lahjansaajalle.

31318268131_3728618a39_z

Jouluinen koriste

30545106643_0ecb5ab9d8_z

Muistatte varmaan, kun tein äitini 60-vuotisjuhliin viinilaseista koristeita? Löysin sattumalta samantapaisen idean jouluksi.

Niinpä koristelin muutamaan viinilasiin jouluisen asetelman käyttäen tekolunta ja eläinhahmoja avuksi. Liimasin ne valkoiseen pahviin kiinni, jonka kiinnitin liimalla lasiin.

30530447874_5461c7c089_z

Päälle laitoin kynttilät, mutta meillä niitä ei polteta. Nämä viinilasit ovat osa asetelmaa, joka on vielä vähän kesken.

31316522326_699fb2eafc_z

Lapset halusivat omat koristeensa, joten tein heille yksinkertaisemmat koristeet pilttipurkkeihin. Tyllerö sai Frozenista tutun lumihahmon ja Vilperi halusi pingviinin tarpomaan lumeen.

Tykkään itse kovasti koristeista, entäs te?

31352885215_846ca2d950_z

31352885025_9dc03a8a77_z