Syksyä ilmassa

Meidän perheessä syksyn tulo tarkoittaa lasten harrastusten alkamista. Kovasti kesän aikana mietimme isommille lapsille sopivia harrastuksia. Etsimme molemmille liikunnallista harrastusta, joka ei kuutenkaan veisi kuin päivän viikosta.

Tyllerölle valinta oli suhteellisen helppo. Hän on kovin musikaalinen ja rakastaa tanssia, jumpata ja hyppiä. Siis joku sellainen. Lopulta päädyimme paikalliseen voimisteluryhmään. Siellä on aloittelijoille kiva ryhmä, jossa leikin varjolla harjoitellaan kuitenkin voimistelun perusteita.

Nyt tätä on kaksi kertaa takanapäin ja voin sanoa, että valinta osui oikeaan. Alun jännityksen jälkeen Tyllerö ikäänkuin puhkeaa kukkaan. Hän hyppi taitavasti ponnahduslaudalta patjalle ja leikki muiden kanssa hippaa. Tulevaisuudessa tietenkin näemme, onko tämä hänen lajinsa, mut nyt ainakin hän nauttii. Se lienee tärkeintä.

Toinen harrastus minkä otimme Tyllerölle, oli muskari. Tämä järjestetään sopivasti päiväkodissa, vaikka on ulkopuolisen järjestämä. Viime vuonna Tyllerö ei päässyt osallistumaan muskariin, koska se sattui kotipäivälle. Tänä syksynä vaihdoimme kotipäivää osittain muskarin takia. No, muskari vaihtoi myös päivää, meidän kotipäiväämme. Muutaman kirosanan jälkeen päätimme kuitenkin, että Tyllerö kävisi muskarissa. Kuskaan hänet sinne ja haen pois. Tämäkin kuitenkin on juuri sitä mistä Tyllerö nauttii.

Vilperin harrastusta ei ollutkaan niin helppo päättää. Itsellä hänellä ei ollut mitään toiveita. Kokeilimme kesällä jalkapalloa, mutta se ei kiinnostanut. Sitten yritin miettiä mitä hän yleensä kotona puuhaa. No, hyppii trampalla ja yrittää itse tehdä temppuja. Lähdin tätä kautta etsimään temppujumppia, tramppakouluja, sirkuskouluja jne.

Sitten löysinkin Hoplopissa järjestettävän temppukoulun. Jee, tänne ilmoitetaan Vilperi! Kunnes sitten tuli tieto, että ryhmä perutaan. Harmitti. Sitten taas uudelleen miettimään mikä sitten olisi hyvä. Näytimme Vilperille videoita netistä ja innostuimme eräästä lajista. Ja tänne me hänet ilmoitimme. Parkouriin.

Se alkaa vasta ensi viikolla, mutta voisin kuvitella Vilperin tykkäävän. Kunhan vain pidetään säännöt selvinä, sohvalle eikä sisällä hypitä eikä yritetä mitään omia juttuja ennenkuin sen osaa varmasti.

Lisäksi Vilperi käy nyt elokuussa uimakoulun. Saa nähdä oppiiko hän nyt uimaan vaadittavat 10 metriä.

Tässä siis meidän syksyn ohjelmia. Kunhan vain vielä arkajalat uskaltavat jäädä yksinään harrastamaan, niin äitikin pääsee siksi aikaa vaikka lenkille. Liikunnan iloa kaikille!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s