Eppu Normaali 40 vuotta

Kauan sitten, monta monta kuukautta sitten, viime syksynä äitini näytti lehtileikkeen Aamulehdestä, jossa haastateltiin paikkakunnan poikia, Eppu Normaaleja. He aikoivat järjestää seuraavan vuonna Ratinan Stadionilla suuren 40-vuotiskonsertin. Äiti halusi niin kovin päästä konserttiin, koska se olisi ”suurin juttu näillä main”.

Minäpä fiksuna tyttönä ajattelin, että voisimme ostaa hänelle lipun konserttiin synttärilahjaksi. Ja äiti ostaisi itse toisen lipun seuralaiselleen. Yhdessä sitten valitsimme ja puntaroimme paikkoja ja lopulta ostimme hyvät paikat istumakatsomosta. Liput tulostuivat printteristä syyskuussa ja sen jälkeen en ole ajatustakaan laittanut koko konserttiin.

Toki Eput ovat minulle tuttu bändi, kenelle nyt ei olisi. Jokainen meistä osaa varmasti luetella useammankin Eppujen biisin, ne jotka radioissa soivat. Tahroja paperilla, Vuonna 85, Murheellisten laulujen maa jne. Toki Eput ovat minulle tuttu bändi jo siksikin, että he ovat Ylöjärveltä, kuten minäkin. Isäni on käynyt samaa koulua Martin ja Pantsen kanssa sekä kesänviettopaikkamme on ”suhteellisen” lähellä Eppuja. Mutta en kuuntele Eppu Normaalia.

Kunnes sitten noin kolmisen viikkoa sitten ilmeni, että toinen lipuista jäisi käyttämättä. Kovasti pohdimme eri mahdollisuuksia, lastenhoidon suhteen ja muutenkin. Myytäisiinkö liput vai lähtisinkö äidin kanssa mukaan? Mielellänihän minä lähtisin, en viime aikoina olekaan äidin kanssa päässyt yhteisille keikoille. Välillä lupasi vettä kaatamalla, toisenä päivänä taas vielä vähän enemmän, olemmeko tulossa kipeiksi, saako lastenhoitaja Palleron nukahtamaan jne. Sitten vain teimme päätöksen, me menemme. Satoi tai paistoi.

Mietin jopa ennen konserttia, että olisiko ihan pitänyt kuunnella Eppuja hieman, jotta tuntisi biisejä. No, tunsin reilusta 40:stä biisistä varmaan 30. Fanittamatta.

Ennen konserttia sateet väistyivät ja saimme lopulta hienon aurinkoisen illan. Mitäpä sitten itse konsertista voisi sanoa? Mielettömän upeasti toteutettu 3,5 tuntia kestävä spektaakkeli. Hienot efektit, valot, kaikki. Mietitty tarkkaan. Hieno biisikattaus. Kaikki ne tutuimmat biisit, mutta myös harvinaisempia herkkuja. Itse juhlakalut olivat iloisella päällä ja silminnähden nauttivat esiintymisestä täydelle Ratinalle. 30000 ihmiselle. Kaiken kruunasi lyhyt, mutta näyttävä ilotulitus.

Vierailijoista erityisesti Tampere Filharmonia puhutti etukäteen. Miten yhteistyö olisi toteutettu? Upeasti, totean. Biiseiksi oli valittu juuri oikeat. Filharmonia sai ne kuulostamaan, juhlavilta. Kuten syntymäpäiväjuhlissa kuuluukin. Illan hämärtyessä myös herkimmissä biiseissä yleisön kännyköiden valomeri sai aikaan juhlavan tunteen.

Ennen konserttia mietimme, että tuleeko minusta nyt fani? Siirrynkö Yön ja Popedan jälkeen kuuntelemaan Eppuja? Ehkäpä, ehkäpä 😉 Ei tämä kokemus ainakaan mielikuvaani Epuista tee huonommaksi. Löysin ainakin yhden uuden, ihanan biisin soittolistalleni.

*Kuvat otettu kännykällä.*

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s