Mitä kesällä tapahtuikaan?

Nyt täytyy aluksi pyytää suuresti anteeksi, olen laiminlyönyt tätä blogia viime aikoina. Juttua vain ei ole tullut, ehkä mitään erikoista ei ole tapahtunutkaan meillä, mutta olen ollut aika väsynyt viime aikoina. Lisäksi oman ruokavalion kanssa on ollut ongelmia ja olen kärsinyt mahavaivoista aika paljon.

Lomakin meni hujauksessa, olin kolme viikkoa lomalla ja niistä kaksi viikkoa miehen kanssa samaan aikaan. Silloin pyrimme vain olemaan lasten kanssa. Mutta kaikkea pientä on kesän aikana tapahtunut, niistä voisin nyt kirjoitella teille lyhennelmän.

Edellisissä postauksissa kerroinkin jo, että kävimme Herra Hakkaraisen talossa, Ähtärin eläinpuistossa, Tampereella Tallipihassa. Lisäksi olimme mökillä meren äärellä, jossa lapset saivat kalastaa ja erityisesti uida. Mies vietti siellä vielä lasten kanssa viimeisen lomaviikkonsa, minun ollessa jo töissä. Lapset oikeastaan uivat koko ajan. Tyllerökin uskaltautui uiskentelemaan renkaan kanssa ja hänenkin uimataitonsa koheni suuresti. Vilperi sai myös varmuutta uimiseen. Mökillä kun ei lapsilla jalat aivan osu pohjaan heidän on pakko yrittää uida.

Myös toisessa kesänviettopaikassamme, maalla, vietimme aikaa. Tänne lapset saivat mummulta leikkimökin ja siellä on keksitty kaikenlaisia reseptejä ja kurakakkuja on leivottu. Täällä voi törmätä myös pikkusammakoihin ja heinäsirkkoihin ja muihin pikkueläimiin.

Olemme tänä keväänä ja kesänä olleet kaikenlaisissa juhlissa. On ollut syntymäpäiviä ja ylioppilasjuhlia. Tälle vuodelle onkin kertynyt juhlia erityisen paljon. Ja vielä osa on edessäpäin. Onhan se kiva saada kutsu ja lapset kyllä tykkäävät juhlista. Itse tykkään edes joskus pukea lapsia nätimmin, kun he muuten kiertävät kaikki kuralammikot ja ajelevat mopoillaan lenkkarit rikki. Lapset osaavat jo käyttäytyä suht hyvin ja kuitenkin kun ollaan suvun kesken, niin kaikki kyllä ymmärtävät ettei heiltä voi vaatia paikallaan istumista. Ihanasti juhlissa on myös huomioitu lapset, on saatu puuhapussia ja lelut on kerätty esiin lapsia varten.

Myös tietynlaista kasvamista on lapsissa näkynyt. Vilperi opettelee ajamaan ilman apupyöriä. Hieman arastellen aluksi, mutta nyt se alkaa sujumaan. Tätä on oikeastaan pitkitetty liian kauan, mutta nyt on sen hetki. Ja hyvinhän se jo sujuu, poika itse on innoissaan onnistumisista. Pallerolla jätettiin vaippa pois loman aikana. Näin kesällä sitä on ollut helppo harjoitella. Ei se tietenkään vielä täydellisesti suju ja yöllä vaippa on edelleen. Mutta kyllä se niin hyvin sujuu, että enää vaipalle ei ole asiaa, paitsi pitkillä automatkoilla. Päiväkodissa se on vielä käytössä, kun siellä Pallerolla on pientä ujostumista näkyvissä. Pikkuhiljaa se pottailu sielläkin alkaa sujumaan.

Itse olen keikkaillut jonkun verran kesän aikana. Tosi moni keikka onkin sopinut omiin aikatauluihini. Erityisesti yksi keikoista jäi mieleeni erityisesti, Popedan Tapsan Tahtien keikka. Sinne pääsin erittäin kivassa miesseurassa. Serkkuni poika, 20-vuotias innokas muusikonalku, on myös kiinnostuntu Popedasta. Olemme useasti puhuneet menevämme yhdessä keikalle. Ja nyt se onnistui. Olin todella ylpeä ”täti” koko keikan ajan, varsinkin kun seuralaiseni oli aivan täpinöissään! Niin pienestä voi ihminen tulla iloiseksi ja niin pienellä voi tehdä jonkun tyytyväiseksi. Seuraavista yhteiskeikoista on jo puhuttu!

Tässä siis lyhyesti meidän kesä. Seuraavissa jutuissa tarinaa eräistä 40-vuotisjuhlista ja eskarin aloituksesta!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s