Virkattu pöllö

Ihastuin vähän aika sitten Afrikan kukan virkkaukseen. Lisäksi nettiä selatessani törmäsin ihanaan virkattuun pöllöön.

Olenkin tainnut mainita, että yritän tehdä itse lahjoja tärkeille ihmisille. Kun hyvän ystäväpariskunnan poika täytti jokunen aika sitten 1 vuoden, halusin tehdä hänelle juuri sellaisen virkatun pöllön lahjaksi. Tiedän, että tähän myydään ohjetta ja ihan kohtuulliseen hintaankin. En kuitenkaan ostanut ohjetta, vaan kokosin pöllön itse kuvia katselemalla.

Itse Afrikan kukkien teko on helppoa, mutta kun niitä alkoi koota pöllöksi, sain purkaa ja yhdistää, purkaa ja yhdistää. Lopulta sain valmista ja lopputulos on hieno! Mutta annan vinkin: ostakaa ohje. Pääsette helpommalla. Ruuduissa tosiaankin menee sekaisin.

DSC_1439

DSC_1438

Mainokset

Kahvila lastenhuoneessa

Viime postauksessa lupailinkin jo uutta Tyllerön huoneessa. Tai oikeastaan uutta oli hyvin vähän, vanhat tavarat muuttuivat pienellä muutoksella Kahvilaksi.

Olen jo pitkään käännellyt ja väännellyt Tyllerön huoneen tavaroita, enkä ole saanyt niistä sopivaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus ostaa sinne uudet kalusteet, kun vain saan pähkäiltyä millaiset. Nykyiset kalusteet siis joutavat aikanaan pois, mutta nyt rakensin niistä kahvilatiskin.

Hyllyt olivat jo valkoiset ennestään, mutta maalasin vielä niiden taustat valkoisiksi. Ostin kaupasta liitutaulutarraa (halpaa sellaista, joka ei pysy kunnolla kiinni) ja sommittelin hyllyt kahvilatiskiksi. Meiltä löytyy valmiina kaikenlaisia kippoja ja kuppeja, kassakone ja kahvinkeitinkin. Lisäksi virkkaamaani pizzat, donitsit ynnä muut sopivat kuin nenä päähän tähän tarkoitukseen.

Uutena ripustin katosta roikkumaan sievän katoksen. Verho löytyi kotoa valmiina, mutta ostin koukut, kettinkiä ja puutankoa. Seinälle laitoin vielä palan liitutalutarraa, ja siihen kirjoitin hinnaston.

Kahvila oli iso yllätys lapsille ja kun he palasivat mummulasta, oli riemu ylimmillään. Tyllerö alkoi kiljua innosta ja lapset ovat nyt leikkineet joka ilta kahvilaa. Jokainen on saanut olla vuorollaan myyjä ja asiakas. Ja oppiihan tässä hienosti myös laskentaa. Vilperi esimerkiksi katsoo hintoja seinältä ja pyytää keksistä ”puolet rahoista”. Heh!

DSC_1444

DSC_1445

DSC_1446

DSC_1447

DSC_1448

DSC_1449

DSC_1450

DSC_1452

DSC_1454

Pom pom

Muistatte varmaan, kun tein Tyllerön synttäreille sinisiä ja valkoisia pompomeja? Siirsin juhlien jälkeen valkoiset Tyllerön huoneeseen ja siniset Vilperin huoneeseen.

Nyt pompomit koristavat jo aiemmin ostettujen hunajakennopallojen kanssa Tyllerön sängyn yläpuolella ja aika hienolta näyttää.

Tyllerön huone koki myös viikko sitten hieman muutoksia, tästä myöhemmin.

DSC_1424

DSC_1426

DSC_1429

DSC_1430

Äitiys ja Popeda

Kun luitte otsikon, ajattelette varmaan että nuo kaksi asiaa eivät vain sovi millään yhteen. Todistan teille, että kyllä voi.

Sain eilen pitkästä aikaa vapaaillan ja lähdin katsomaan Popedaa Tavastialle. Kuten tiedätte, olen käynyt keikoilla jokusen kerran. Keikka itsessään ei ole enää niin ”jännittävä” elämys johon uppoutuu täysin, joten keikan aikana ehtii ajatella muutakin.

Äitinä olen uhrautuva. Ajattelen aina ensin lapsiani, sitten vasta itseäni. Kun sitten harvoin saan vapaata, käytän sen yleensä käymällä keikalla. Kotona ollessani kaipaan omaa aikaa, ja keikalla ollessani taas kaipaan kotiin. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että jätän lapseni muutamaksi tunniksi (hyvään hoitoon).

Popedan biisilista ei kovin paljon ole muuttunut vuosien saatossa. Tietyt biisit soitetaan aina. Niitä soitettaessa tulee mielikuvia ja muistoja mieleen. Kuten eilenkin, äitienpäivän aattona.

Kun ”Matkalla Alabamaan” soitetaan ja lauletaan ”Pullat pystyyn, taikina nousee, beibi nyt leivotaan”, silitän vatsaani automaattisesti. Muistan miten olen ollut monet kerrat keikoilla raskaana, pullat uunissa. Pienen salaisuuden ja jo hieman isomman mahan kanssa.

Kun taas laulussa ”Tää on se yö” lauletaan ”Tää on se yö, me synnytään…”, muistan Palleron syntymän. Kuuntelin laulua juuri ennen kuin Pallero syntyi.

”Vaipat vaihdan sujuvasti meidän kaksosten” laulaa Kersantti Karoliina. Kaksosia meillä ei ole, mutta vaippoja käyttäviä lapsia kylläkin, monta vuotta kaksin kappalein.

”Kuuma kesä” taas tuo mieleeni hetket, kun olimme Vilperin kanssa hänen ensimmäisellä Popeda-keikallaan. Tämä biisi sai hänen varpaansa heilumaan.

Mutta en olisi äiti ilman lasteni isää. ”Tahdotko mut tosiaan” tuo mieleeni mieheni.

Nämä nyt esimerkkinä. Toisista biiseistä tulee mieleen hienoja hetkiä keikoilta, keikkamatkoilta ja ystävistäni, joita olen tavannut vuosien aikana keikoilla.

Kun kävelen Elviksen puodin ohi, muistan hetket kun olen ollut ostamassa Popeda-bodya Vilperille tai valitsemassa sopivaa kokoa Tyllerön t-paidalle. Olen juonut väsyneen äidin aamukahvia Popeda-termosmukista ja käynyt kotiäidin kauppaostoksilla Popedan olkalaukku mukana. Voisin nytkin ostaa Elvikseltä Popeda-kauppakassin (en kylläkään tiedä onko sellaisia myynnissä), mutta otan mieluummin mukaani Tylleröltä äitienpäivälahjaksi saamani kauppakassin. Voisin laittaa kaulaani Popeda-korun, mutta mieluummin ihastelen Palleron omin käsin pujottelemaan helmikorua.

Popeda kulkee mukanani niin pitkään kuin Popeda keikkailee, sulassa sovussa äitiyteni kanssa, antaen pientä piristystä arkeen. Joten uskokaa minua kun sanon, että Popeda sopii kaikille. Miehille, naisille, äideille, iseille, nuorille ja vanhoille.

Hyvää Äitienpäivää kaikille!

 

Äitienpäivälahjoja

Olin jotenkin unohtanut tämän vuoden äitienpäivän. Tai siis en unohtanut, mutta jotenkin se vain tuli niin äkkiä. Meillä kun mummut asuvat niin kaukana emmekä näe heitä kovin usein, lahjat on oltava mummuille valmiina silloin kun sinne mennään. Eli meidän tapauksessa kahta viikkoa ennemmin. Havaihduin siis tähän ajatukseen torstaina, kun perjantaina lähdimme matkaan. Onneksi olin kuitenkin miettinyt lahjaidean valmiiksi, joten puuttui vain toteutus.

Hain työmatkalla kaupasta tarvikkeet ja illalla lasten kanssa teimme lahjat valmiiksi. Nämä ovat niin helppoja tehdä, että onnistuvat melkeinpä kaikilta ja ovat nopeita tehdä. Joten vielä ehtii!

Teimme siis kukkaruukut. Ostin ruukut ja kukat, lapset koristelivat. Teimme sormiväreillä kukkia. Lapset painoivat kädenjälkiään ruukkuun ja lisäsimme lopuksi kukan varren ja lehdet. Aika nättejä tuli, eikö vain?

En ole aivan varma tuosta sormivärien pysyvyydestä ulkona. Yritin laittaa lakkaa ruukkujen pintaan, mutta oma lakkani oli vanhentunut enkä saanut lakattua ruukkuja. Täytyy ohjeistaa mummuja etteivät nyt aivan kaatosateessa ruukkuja pidä, kuitenkin laitoin ruukkuihin orvokkeja, jotka ovat ulkokukkia enemmän.

DSC_1435

DSC_1434

DSC_1433

DSC_1432

Hyvää äitienpäivää kaikille!