Todellista arkea

DSC_0302

DSC_0248

DSC_0247

DSC_0246

Jonkinlaista henkistä väsymystä täälläpäin vietellään. Paljon on postausideoita ja ajatuksia, mutta kun pääsen koneen ääreen, pää lyö tyhjää. En vain saa ajatuksia kokoon. Ehkäpä se tästä, kun kevättä kohden mennään.
Itse herään jokaiseen työaamuun ennen kuutta ja kotona ollaan neljän jälkeen. Lasten kanssa syömme, vaihdamme kuulumisia ja leikimme hiukan. Sitten alkaakin jo iltatoimet. Pahimmillaan viimeinen lapsi nukahtaa yhdeksän jälkeen ja ensimmäinen kömpii meidän väliin jo puolen yön jälkeen.

Jos Pallero nukkuu sängyssämme, hän on rauhallinen nukkuja eikä häiritse meidän untamme. Mutta jos Tyllerö sattuu kömpimään väliin, ei omasta unesta tule mitään. Tai jos kaksi lasta sattuu samaan aikaan viereen, silloinkin on ahdasta ja rauhatonta. Yleensä emme yöllä palauttele lapsia omiin sänkyihin, mutta jos tulee kovin ahdasta tai saat jalasta otsaasi puolen tunnin välein, puutumme asiaan. Tämä tietenkin taas vaikuttaa omaan jaksamiseen päivällä ja siihen kuinka kauan hermot jaksavat iltaisin.

Kotityöt pakkautuvat loppuviikkoon, kotipäivään ja viikonlopulle. Silloin käydään kaupassa, siivotaan, pyykätään, silitetään vaatteita ynnä muuta. Olemme käyneet tästäkin syystä hyvin vähän viikonloppureissuilla. Ei vain jaksa lähteä mihinkään, vaan mieluummin kerää voimia kotona. Itseäni kismittää koko viikon lievä sekasorto, mutta katson niitä sormien läpi hammasta purren. Mieluummin vietän iltaisin ne muutamat hetket lasten kanssa kuin siivoten. Ehkä pitää vain tyytyä siihen, että nyt vain ei ole aika puunata kotia joka nurkasta hammaharjalla.Olemmekin nyt ottaneet kokeiluun koko perheen yhteisen siivoushetken, jottei kaikki kasaantuisi minun kontolleni. Mies imuroi, lapset keräävät lelut paikoilleen ja minä järjestelen muuten kotia. Meillä lapset innostuvat myös pölyjen pyyhinnästä. Kun heille vain antaa kosteuspyyhkeet käteen, jo alkaa siivous. Lapset saavat sitten pienet palkinnot, pillimehut saunaan tms.

DSC_0199

Pallero on käynyt päiväkotia kolmisen viikkoa ja aika hyvin meillä on mennyt kaikenkaikkiaan. Aluksi hän jäi mielellään hoitoon, mutta viikon jälkeen tuli hieman takapakkia. Päiväkodin pihassa hän jo alkoi livistää takavasemmalle ja toisti: ”Ei, ei, ei, ei, ei”. Hoitoon jäi itkevä lapsi. Onneksi itkut unohtuivat aika nopeasti ja kivasti tädit vielä laittoivat viestiä meille ettei koko päivä mennyt harmitellessa. Kolmannella viikolla annoimme hänelle mukaan perhevalokuvan, jota voi pahimmassa ikävässä katsella ja se on ollut tärkeä asia Pallerolle.
Harmittavasti on ollut aika kovia pakkasia ja kun pienillä on pakkasraja -10 astetta, eivät he ole kovinkaan paljon ulkoilleet. Olin luottanut siihen, että ulkona ollessa Pallero voi turvata isompiin sisaruksiin.

WP_20151225_12_43_02_Pro

WP_20151225_12_43_13_Pro

Muuten kyllä Pallero on leikkinyt kivasti muiden kanssa ja tutustunut leluihin ja talon tapoihin. Joten eiköhän tästä ihan kiva lopputalvi ja kevät tule!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s