Yksi päivä, kaksi eri tarinaa

Ajattelin vielä kertoa viime viikonloppuisesta mummulakäynnistä. Olen aina miettinyt mitähän lapset ajattelevat tekemisistämme. Nyt sujahdin lapsen kenkiin ja kerron teille kaksi eri tarinaa samasta päivästä.

Lähtökohta: perjantai, minä lasten kanssa mummulassa ja mies töissä Tampereen messukeskuksessa messuilla.

 

Tarina 1:

Olen nukkunut aika huonosti yöni ja herään (miehen) herätyskellon ääneen. En millään jaksaisi herätä. Vedän villasukat jalkaan ja tallustan keittiöön keittämään kahvia. Pallero juokseekin jo minua vastaan ja halaa iloisesti. Pikkuhiljaa muutkin heräävät ja vilske satavuotiaassa talossa alkaa. Yritän saada lapsille aamupalaa eteen ja samalla myös itse syön. Lähden viemään hetken kuluttua miestä töihin messuhalliin ja päätämme ottaa yhden lapsen mukaan. Tyllerö on nopeiten valmis. Hoputan häntä vielä haalarin pukemisessa, mutta Tyllerö aloittaa pirtissä juoksemisen. Hoputan edelleen, sillä meidän olisi jo mentävä.

Muut jäävät katselemaan pikku kakkosta, kun me lähdemme kylmään aamuun. Aamuinen, huuruinen pelto on kaunis. Miehen kanssa juttelemme arkisista asioista ja annan omia vinkkejäni hyviin messuihin. Matkalla näemme myös Pirkkalan lentokentälle laskeutuvia lentokoneita ja yritän saada Tyllerön huomion niihin. Hän ei osaa katsoa oikeaan suuntaan. Sanomme isille heipat ja lähdemme takaisin mummulaan. Paluumatkalla ajamme muutama viikko sitten suojatiellä kuolleen tytön onnettomuuspaikan ohi. Siinä on edelleen kynttilöitä palamassa ja kukkia valtavasti. Puhumme Tyllerön kanssa miten tärkeää on huomioida autot niin tiellä, parkkipaikalla ja pyöräillessäkin.

Kun pääsemme pihaan, Tyllerö jää autoon odottamaan ja haen muut sisältä. Lähdemme uimahalliin jokaviikkoiselle reissulle. Tällä kertaa vain mummun uimahalliin. Painotan lapsille erityisesti kiltteyttä ja tottelevaisuutta. Kerrataan yhdessä uimahallin säännöt. Meillä onkin ihan kiva reissu, uimahallissa on hiljaista. Tyllerö ja Vilperi leikkivät ruoanlaittoa ja Pallero tutustuu veteen omalla tavallaan. Sitten alkaa väsy ja nälkä tulla ja riehuminen lisääntyy. Lähdemme saunan kautta kahvioon. Olen luvannut lapsille kiltistä käytöksestä voileivät.

Matkalla autolle Tyllerö kaatuu ja hänen käteensä sattuu hieman. Väsyneenä hän itkee eikä itku ota loppuakseen. Kun odottelemme mummua kaupasta keksin hauskan leikin, joka saa murheen unohtumaan. Ajaessamme mummulle Vilperi ja Tyllerö hauskuuttavat Palleroa, jonka silmät lupsahtelevat jo päiväunien merkiksi.

Päivällä kaikki lepäävät hetken. Tyllerö ei nukahda sänkyynsä, vaikka oli kovin väsynyt. Sen sijaan hän järjestelee tyynyjä ja tuoleja oman mielensä mukaan. Vilperi kokoaa Legoja ja Pallerokin nukahtaa viimein. Pääsen itse syömään kahden aikaan. Olen juuri saanut hyvän asennon, kun mies soittaa ja ehdottaa, että toisin yhden lapsen hänelle messukeskukseen. Alunperin kaikien lasten piti mennä vasta huomenna, mutta mies epäilee, että meno olisi silloin liian hurjaa. Joten, päätämme yhdessä lasten kanssa kumpi lähtee nyt ja kumpi pääsee huomenna.

Lähdemme Tyllerön kanssa ajelemaan taas messukeskukseen päin. Ei mene kuin hetki ja hän on unessa. Tyllerö herää unisena siihen, kun mies nostaa häntä ulos autosta. He menevät tutustumaan traktoreihin ja minä menen läheiseen kauppakeskukseen pyörimään. Parin tunnin kuluttua messut ovat ohi ja lähdemme koko poppoo muiden luo. Mummu ja Vilperi ovat tehneet yhdessä jauhelihakastikkeen valmiiksi ja pääsemme heti syömään.

Illalla menemme vielä hetkeksi ulos ja pimenevässä illassa katselemme kun tähdet syttyvät taivaalle. Harmittavasti pilviä on aika paljon, joten tähtiä ei näy paljon. Leikimme yhdessä hetken raittiissa ilmassa.

 

Tarina 2:

Nukuin kisumisun vieressä. Aamulla kun olin herännyt, juoksin isin viekkuun peiton alle. Äiti huuteli jo aamupalalle ja valitsin jääkaapista syötävää. Halusin syödä samaa leipää kuin isi. Voitelin leivän itse, se oli aika vaikeaa. Sitten laitoin makkaraa ja äiti auttoi vähän juuston viipaloimisessa. Minulla on oma muki, siinä on pikku myyn kuva. Kun olin syönyt, puin itse vaatteet päälle. Äiti sanoi, että jos laitan reippaasti ulkovaatteet päälle pääsen mukaan viemään isiä töihin. En ymmärrä miksi äiti hermostui, vaikka olin mielestäni nopea. Vähän vain juoksin edestakaisin ennen pukemista. Tumput menivät ensin vääriin käsiin, mutta korjasin ne itse.

Pääsin autossa istumaan Vilperin paikalle. Auton ikkunat olivat lumessa ja isi puhdisti niitä. Matkalla näimme monia työkoneita ja lentokoneitakin! Aika pitkä matka sinne töihin. Äiti kertoi tytöstä, joka oli kuollut. Minä en koskaan juokse auton eteen. Kerran melkein juoksin. Pihassa odotin autossa yksin ja otin tumput pois kädestä. Sitten mummu ja Pallero ja Vilperi tulivat. Hähää, mä istunkin Vilperin paikalla. Me mennään uimaan.

Uimahallin pihassa olen niin innoissani, että lähden melkein juoksemaan. Äiti muistuttaa, että ei saa juosta. Kävelen mummun kanssa käsi kädessä, kunnes näen jo uima-altaan lasin takaa. Nyt muistan, että olen ollut täällä joskus. Me juostaan pitkän käytävän päähän ja mennään ovesta. Me saadaan valita kaapit, joihin riisutaan vaatteet. Mummu pesee minut ja auttaa uimapuvun päälle. Uimahallissa on kaksi allasta lapsille ja hyppään heti toiseen. Haluan uimalasit, äiti unohti ne kaappiin. Tosi pitkän ajan päästä äiti tulee uimalasien kanssa ja pääsen sukeltamaan. Pallero menee äidin kanssa toiseen altaaseen ja menen perässä.

Huomaan leluja, kastelukannun ja pötkylänkin. Me tehdään Vilperin kanssa ruokaa, makaronilaatikkoa ja makkaraleipää. Vien äidille välillä mehuakin. Vilperi kaataa äidin päähän vettä kastelukannulla. Meillä on kivaa, mutta sitten äiti suuttuu meille. Lelut pitää kerätä pois ja lähdetään saunaan. Istun ensin mummun vieressä, mutta sitten haluan vaihtaa paikkaa. Ja taas. Ja taas. Luulin, että Vilperi otti minun pyyhkeeni, mutta äiti sanoo ettei ottanut. Äiti on luvannut, että jos ollaan kilttejä, saa voileipää. Mä ainakin puin kiltisti, mummu kehuikin minua. Me mennään jo mummun kanssa edellä, kun Vilperi vielä pukee. Äiti tuo kahviossa kaksi voileipää. Mä haluan kurkkua, Vilperi saa suolakurkut. Pallerolle annetaan kananmunia.

Kaadun matkalla autolle ja käteen sattuu. Mummu sekä äiti puhaltavat, mutta kipu tuntuu vieläkin. Itkettää kovin, mummu kyselee mitä kaupasta ostetaan. Vastaan maitoa. Ensin haluan mennä mummun kanssa kauppaan, mutta en menekään. Itken vieläkin. Äiti nousee autosta ja kuivaa kyyneleeni. Sitten äiti alkaa pitää hauskoja ääniä ja itku unohtuu. Matkalla mummulaan laulamme Vilperin kanssa lauluja, jotta Pallero ei nukahtaisi. ”Vaarilla on lehmä, muu muu muu.”

Äiti laittaa Palleron sänkyyn ja minäkin menen lepäämään. Uni ei tule, sen sijaan teen tuoleista jonon ja laitan jokaiselle tuolille tyynyn. Äiti komentaa välillä, kun kuuluu ääntä. Jatkan leikkejä ihan hiljaa. Alan laulaa, ihan hiljaa. Taas äiti komentaa. Pyörin mummun sängyssä ja katselen seinällä olevaa kuvaa. Siinä on vanhoja ihmisiä. Pyörin taas, päätän kurkata ovenraosta ja hiivin hiljaa äidin ja Palleron ohi olohuoneeseen. Kuiskaan äidille ihan hiljaa, että uni ei tule.

Syön riisipiirakoita, joita mummu osti. Katselemme Vilperin kanssa Myyrä-levyä. Se on hauska. Sitten äiti tulee ja kysyy kumpi meistä haluaa lähteä isin kanssa messuille? Minä haluan! Vilperikin haluaa. Äiti kertoo, että toinen pääsee tänään ja toinen huomenna enon ja S-serkun kanssa. Minä haluan lähteä! Puen reippaasti ja pääsen taas autoon Vilperin paikalle. Alkaa väsyttää….

Isi herättelee minua, ollaan perillä. Annan äidille nopeat vilkut ja lähden isin kanssa. Isi ostaa mulle pitkän lakun ja juon hassun makuista maitoa. Istun traktorin kyydissä ja näen kaksi lehmää. Ne on oikeita, mutta ei liiku. Täällä on kaikkea kivaa ja jännää. Onneksi isi on mukana, muuten vähän pelottaisi. Sitten menemme takaisin sellaisten setien luo, jotka on isin töistä. Puen haalarin päälle ja lähdemme etsimään äitiä. Minulla on paljon kerrottavaa.

Mummulassa syödään kastiketta ja perunaa. Ei ole oikein nälkä. Leikin Vilperin kanssa magneteilla, minä teen pitkää jonoa niistä. Kun tulee pimeä, lähdemme ulos. Äiti sanoo, että tähtien pitäisi näkyä, mutta onkin pilviä. On aika pimeää, mutta onneksi ulkovalo on päällä. Menemme hippaa, mutta Vilperi kaataa minut maahan. Sitten äiti keksii, että mennään Kapteeni käskee. Minä käsken: menkää ylös, alas. Marssikaa. Hyppikää hassusti. Äiti on hassun näköinen, kun se hyppii.

Sitten laitetaan yövaatteet päälle ja käyn vessassa. Isi pesee hampaat. Menen kisumisun kanssa sänkyyn.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s