Kesän paras ostos!

Ostimme kesäkuussa asian, joka on tähän asti ollut meillä EI – EI – EI – EHDOTTOMASTI EI -listalla! Ja nyt se onkin osoittautunut kesän parhaaksi ostokseksi! Mikä siis?

Trampoliini tietenkin.

Siitä lähtien kun Vilperi mursi reisiluunsa, olen ollut erityisen varovainen kaikenlaisissa leikeissä johon liittyy hyppimistä tai kiipeilyä. Aika kauan olen esimerkiksi kytännyt vierestä Vilperin leikkimistä kiipeilytelineissä. Ja kun Vilperi sitten tippuikin sieltä alas tänä kesänä, maalailin jo mielessäni kaikki kauhukuvat. Vaikka lapset ovat tramppaa jonkin verran pyydelleetkin, olemme olleet molemmat ehdottomasti sitä mieltä, että sellaista ei meille tule. He ovat vielä liian pieniä hyppimään siellä varovaisesti. Naapurin pihassa lapset ovat silloin tällöin käyneet hyppimässä.

Kun sitten alkukesästä äitini alkoi kysellä tramppaa meidän kesäpaikkaan lapsia varten, olimme aika nihkeitä asian suhteen. Sattumalta kuitenkin ystävämme myi pois pientä trampoliiniaan ja päätimme ostaa sen heiltä. Tarkoituksena siis oli viedä se kesäpaikkaan. Sitten vain yhtenä iltana kokosinkin sen meidän pihaan ja siinä se edelleen on!

Lapset ovat aivan innoissaan ja trampoliinia on käytetty paljon. Olen huomannut merkittävän eron esimerkiksi Vilperin kehityksessä. Hänellä on aina ollut aika huono tasapaino ja trampalla hyppimisen ansioista se on kehittynyt paljon. Tyllerö taas on aina ollut varsin ketterä ja rakastanut liikuntaa. Hän hyppii aivan uskomattomia hyppyjä ja pomppuja. Lapset hyppivät siellä yleensä niin kauan, kunnes alkavat väsyä ja silloin touhu muuttuu pelleilyksi. Siinä vaiheessa peli vihelletään poikki ja lapset trampalta pois. Koska trampoliini on niin pieni (Yksi aikuinen tai kaksi lasta mahtuu juuri hyppimään), olemme yrittäneet myös sitä että lapset hyppisivät siellä yksi kerrallaan. Muuta siihen heillä ei riitä mielenkiinto. Joten olemme antaneet heidän hyppiä kaksin, kunhan ketään ei satu.

Itsekin innostuin siellä aluksi hyppimään, mutta sitten tuli niin kylmät ilmat ja se jäi. Olisi ollut aivan mahtavaa liikuntaa äidillekin, jos edes kymmenisen minuuttia päivässä olisi ehtinyt hyppiä. Ja yleensä sinne halusi jompi kumpi lapsista hyppimään äidin kanssa, joten silloin oma hyppiminen ei onnistunut.

Täytyy harkita, rantautuisiko meille ensi kesänä isompi trampoliini…

WP_20150620_003

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s