Ihoon tatuoitu

Mietin todella pitkään kirjoitanko tästä aiheesta mitään koskaan. Minulla on tatuointi, tai oikeastaan neljä tatuointia, mutta ne muodostavat kokonaisuuden. Tatuoinnit ovat kauniita, enkä peittele niitä, mutta tarvittaessa vaatetuksella saa ne piiloon. Aiheet ovat minulle rakkaita ja tärkeitä, hyvin henkilökohtaisia. Niiden takana on tarina.

Ensimmäisen tatuointini otin 18-vuotiaana, kun muutkin ottivat. Valitsin pienen pienen delfiinin olkapäähäni. Ajan myötä delfiini haalistui ja olisi tarvinnut korjausta. Tällä tatuoinnilla ei ollut mitään erityistä merkitystä minulle ja suoraan sanottuna se oli ruma. Haaveilin pitkään uudesta tatuoinnista ja pikku hiljaa mieleeni iskostui kuva enkelistä. Elämässäni oli yksi hyvin vaikea aikakausi, jolloin kuuntelin paljon Yötä ja heidän biisinsä ”Oikee enkeli” oli kuin omasta elämästäni. Samaisena aikakautena musiikki oli minulle keino paeta todellisuutta. Vaikka tämä kausi oli jo päättynyt elämässäni, halusin tatuoinnin joka muistuttaa minua joka päivä miten selvisin kaikesta. En ole kuunnellut biisiä vuosiin, mutta tätä kirjoittaessani kuuntelin sen ja itkuhan siinä tuli. Edelleen se tuo mieleen menneen, vaikka aikaa on kulunut 11 vuotta. Ken haluaa, voi googlettaa biisin sanat itselleen. Tässä kuitenkin kertosäe: ”Unelmissaan uskoo että joskus lentää pois, kunpa höyhenensä siipiin pian liimata hän vois. Unelmissaan tietää et on oikee enkeli,
mutta eksyi reitillänsä ja väärän valitsi, totuuden tietää. Vain se on tärkeää.”

Sitten vuonna 2009 kuulin eräästä tamperelaisesta tatuointitaiteilijasta, Timpa Laineesta. Otin häneen yhteyttä, kerroin lyhyesti tarinani ja millaisesta tatuoinnista haaveilin. En näyttänyt mitään kuvia malliksi. Kun Timpan ehdotelma kolahti sähköpostiini, sydämeni taisi lyödä muutaman ylimääräisen kerran. Tiesin sillä hetkellä, että Timpa tekisi tatuointini. Aivan kuin hän olisi lukenut ajatuksiani. Niinpä enkeli lennähti ihooni elokuussa 2009. Jaksan vieläkin silloin tällöin ihailla tatuointiani. Niin hieno se on. Delfiini sai vielä jäädä olalleni, sen varalle minulla olisi suunnitelmia.

Aikaa kului ja Vilperi sekä Tyllerö syntyivät. Halusin ikuistaa myös heidät ihooni. Tässä vaiheessa vanha delfiini tuli mukaan kuvioihin. Otin taas yhteyttä Timpaan ja tehtävänanto kuului seuraavasti: peitä delfiini jollain ja samalla haluan lasten nimien alkukirjaimet jotenkin kivasti. Ja jos sen vielä voisi yhdistää jotenkin enkeliin.
Enkä taaskaan pettynyt. Vuonna 2012 Timpa muunsi delfiinin linnuksi ja piirsi toisen linnun lisää. Sekä lisäsi ne kirjaimet. Nyt Äitienkeli (eli minä) vartioi kahta pikkulintustaan ja siltikin enkeli elää omaa elämäänsä. Jos delfiiniä ei olisi ollut, olisi tästä tatuoinnista tullut ehkäpä erilainen, mutta näillä mentiin.

Vielä Palleron synnyttyä ikuistin hänet samalla vanhalla kaavalla. Enempää tatuointeja en aio ottaa ellei sitten niitä lintusia satu syntymään lisää (ei synny!). Lapset ovat olleet kiinnostuneita tatuoinnistani ja etenkin Vilperi ymmärtää jo, että hän on yksi linnuista. Nyt tiedätte, että todellisuudessa lapseni ovat J, M ja K. Teille kuitenkin edelleen Vilperi, Tyllerö ja Pallero.

Käyhän kurkkimassa Timpan töitä, jos kiinnostaa. Voin suositella ehdottomasti!

Mitä tykkäätte tatuoinnistani? Onko teillä tatuointeja, millaisia?

DSC_0126

DSC_1011

P7161872 (2)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s