Pieniä ilon aiheita

Palleron univaikeuksien takia olen ollut itsekin kovin väsynyt. Nyt näyttää siltä, että unirytmi alkaa muotoutua ja saan itsekin nukuttua enemmän. Jaksankin siis enemmän. Elämä ei ole enää pelkkää korvatulehdusta ja valvomista. Elämässä on muutakin.

Jaksan taas nauttia elämän pienistä iloista, arjen positiivisista asioista. Muun muassa seuraavista asioista olen ollut onnellinen, iloinen ja kiitollinen tammikuussa.

WP_20141223_004Lapset

WP_20150112_008

Vihdoinkin lunta ja lapset saavat leikkiä ulkona kunnolla

WP_20150123_007

Ensimmäiset haparoivat askeleet ulkona

DSC_0125

Lämmin kaakao

DSC_0071

Kaurapuuro! Olen löytänyt sinut uudelleen!

DSC_0139

Suusta pilkottavat hampaat

WP_20150126_003

Lenkki raittiissa ilmassa

 

Lapset tuovat minulle iloa aina, oli kesä tai talvi, maanantai tai torstai, hyvä tai huono päivä. Ja vaikka he aiheuttavatkin silloin tällöin harmaita hiuksia ja ennenaikaisia ryppyjä, he ovat elämäni tähdet. Kliseistä.

Onneksi loppuvuoden loskakelit ovat taaksejäänyttä aikaa ja lumi tuli jäädäkseen. Lasten kanssa jaksaa itsekin leikkiä ulkona pidempään, kun maa on valkoisena. Lisäksi meidän suht isosta pihasta löytyy ihan kiitettävästi kolattavaa ja mikäs sen hauskempaa, kun leikkiä isossa lumikasassa, kaivaa sinne kuoppia tai kieriä alas. Palleron opittua kävelemään, hänetkin on voinut laittaa ulos hieman jalottelemaan. Kovin kauaa hän ei jaksa toppakengissään vielä töpötellä, mutta kun kevät koittaa, hän on muiden perässä touhuamassa.

Jos joku on ehdoton talvipäivien suosikkini, niin se on kaakao. Kunnon maitoon keitetty kaakao. Mieluiten pienellä, tai noh..isolla, nokareella kermavaahtoa. Nam! Tulee oma lapsuus mieleen, kun mummoni keitti meille kaakaota aina sitä pyydettyämme.

Noudatan itse viljatonta diettiä viljan aiheuttaessa minulle vatsanväänteitä ja iho-oireita. En ole juurikaan ollut leipomusten tai leipien perään koskaan (jos juustokakkua ei lasketa mukaan), joten gluteenittomat vaihtoehdot ovat jääneet minulta kokeilematta. Nyt viime aikoina jostain syystä minulla on alkanut tehdä mieli kaurapuuroa. Voisilmällä. Ostinkin sitten gluteenittomia kaurahiutaleita ja tein itselleni erän puuroa. Nam! Eikä puuro ainakaan pieninä määrinä nautittuna ole aiheuttanut oireita.

Iloa tuottaa myös Palleron pienet hampaat, kaikki seitsemän kappaletta. Varsinkin kun ne vilahtelevat suusta hänen nauraessaan. Sitä hymyä niin kaivattiin koko loppuvuosi.

Ja kuten jo aluksi totesin, nyt minulla riittää virtaa taas ulkoilla ja lenkkeillä. Vapaaehtoisesti, vain siksi, että raitis ilma tekee hyvää ja aamuisin on niin rauhallista.

 

Taidankin jatkaa itseni haastamista ja kertoa teille kuukauden päästä mistä löysin onnen helmikuussa!

Mitä positiivisia asioita sinun elämästäsi löytyy?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s